Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2014

Start

Yksi selkeä suunta

Yksi vahva koko yrityksen kattava päämäärä ohjaa Wärtsilän toimintaa vuonna 2014.
Skrollaa alas ja syvenny vuoden tarinoihin. Tutustu myös avaintietoomme ja analyyseihimme.

Kaasulähettiläs

Ship Powerin Amerikan liiketoiminnoista vastaava John Hatley kertoo
Wärtsilän aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta roolista kaasun arvoketjussa.

Lue lisää >

Kaasulähettiläs

Ship Powerin Amerikan liiketoiminnoista vastaava John Hatley kertoo Wärtsilän aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta roolista kaasun arvoketjussa.

Meri on lapsesta asti ollut tärkeä osa Washingtonin Seattlessa varttuneen John Hatleyn elämää. Perheessä harrastettiin veneilyä, ja Tyynenmeren rannikkoa pitkin liikennöivät rahtialukset ja proomut olivat päivittäinen näky.

”Totuin veteen ja kaikkiin vesiaktiviteetteihin jo pienenä. Nuorena miehenä kongressi katsoi minut arvolliseksi pääsemään Yhdysvaltain kauppalaivaston akatemiaan King’s Pointiin”, hän kertoo.

Siitä alkoivat oppivuodet, joiden pohjalta John ponnisti merenkulku-uralle. King’s Pointissa vuonna 1976 suoritettu perämiehen ja konemestarin kaksoistutkinto antoi hänelle perusteelliset tiedot laivajärjestelmistä komentosillalta konehuoneeseen. Pian Johnille tarjoutui toinenkin loistava mahdollisuus: hänelle myönnettiin arkkitehti- ja insinööriliiton opiskelija-apuraha, jolloin hän päätti aloittaa laiva-arkkitehtuurin ja -suunnittelun opinnot Michiganin yliopiston maisteriohjelmassa.

Valmistuttuaan kiitettävin arvosanoin maisteriksi Michiganin yliopistosta vuonna 1980 John aloitti työuransa kaksoisroolissa: hän työskenteli varustamoiden ja tunnetun laivojen suunnitteluun erikoistuneen arkkitehtitoimiston palveluksessa. ”Suunnittelutaustani ja laivaosaamiseni yhdistäminen on kulkenut punaisena lankana koko työurani ajan, ja monet entisistä työnantajistani kuuluvat nykyiseen asiakaskuntaamme”, John selittää. ”Olen siis kiertänyt laivoilla eri tehtävissä ja suunnittelussa sekä varustamoilla ja tehnyt töitä sijoittajien ja liiketoiminnan kehittäjien kanssa ja telakoilla ja saanut sitä kautta ensikäden tietoa näistä alueista.”

Maissa

1980-luvulla laivapalvelus veti Johnia yhä enemmän puoleensa. Hän oli muun muassa jonkin aikaa Samsungilla laivanrakennuspuolella ja seilasi maailman meriä konepäällikkönä. Vietettyään paljon aikaa ulkomailla hän alkoi kaivata maata jalkojensa alle.

”Löysin 80-luvun lopussa ihanan elämänkumppanin, vaimoni Stephanien. Silloin päätin, että hyvän avioliiton takia kannattaa olla enemmän kotona kuin kiertää maailman meriä. Niinpä rantauduin ja menin töihin eläkesijoitusyhtiöön, jonka varoista osa oli hajautettu merenkulkusegmenttiin.”

John tunsi merenkulkualan lähes joka näkövinkkelistä, mutta liikkeenjohto oli ainoa vielä tekemättä ollut aluevaltaus. Siihen häntä rohkaisivat erään Fortune 500 yhtiön johtajan sanat.

”Yksi mentoreistani sanoi minulle 90-luvun lopulla, että minun kannattaisi täydentää teknistä osaamistani liiketalouden tutkinnolla ja suuntautua liiketoiminnan kehittämiseen. Niinpä noudatin hänen neuvoaan, palasin koulun penkille ja suoritin MBA-tutkinnon Washingtonin yliopistossa kokopäivätyön ohella.”

Työskenneltyään ensin GE:llä erään projektin parissa John pääsi pian hyödyntämään osaamisensa täyttä kirjoa. Johtotehtävät Wärtsilässä olivat looginen askel, joka merkitsi samalla eräänlaista uudistumista. ”Nyt saatoin lyödä kaikki kortit pöytään: laiva-arkkitehdin koulutukseni, laivasuunnitteluosaamiseni ja kokemukseni laivojen operoinnista aina suurimmista ja kaikista voimakkaimmista kaksitahtimoottoreista nelitahtimoottoreihin, sähköautomaatioon ja propulsiojärjestelmiin. Vastuualueeni laajeni merkittävästi. En ole hetkeäkään katunut, että tartuin tilaisuuteen.”

Vihdoinkin kotona

Nyt kun kaikkialla puhutaan kaasusta, ulkopuolinen voi ajatella, että Wärtsilä otti strategisen riskin panostaessaan LNG-teknologiaan ja -palveluihin ja voitti. John on vuosikymmenten mittaisen kokemuksensa perusteella oikea henkilö selvittämään yhtiön onnistuneiden päätösten taustoja. Miten kaasun asema merenkulussa on muuttunut hänen uransa aikansa?

”70-luvulla Yhdysvalloissa siirryttiin hitaasti höyrystä dieseliin, ja 80-luvulla suuren mittakaavan merenkulku perustui yksinomaan raskaaseen polttoöljyyn. LNG:tä ei kukaan osannut ajatella muuna kuin suurten valtameritankkereiden lastina, jota kuljetettiin pääasiassa Lähi-idästä Japaniin, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin”, John sanoo muistellen uransa alkuaikoja.

LNG:llä ei tuolloin ollut minkäänlaista asemaa laivojen polttoaineena, ja LNG-alukset käyttivät boil-off kaasua kun niiden lastisäiliöt lämpenivät pitkän valtamerikuljetuksen aikana. Johnin mukaan näissä aluksissa kaasua käytettiin myös vaihtoehtoisena polttoaineena propulsion tehostamiseen, aluksi höyrykattiloissa ja myöhemmin 1990-luvun puolivälissä mäntämoottoreissa. Tilanne pysyi samana vuoteen 2000 asti, jolloin ensimmäiset norjalaiset rannikkoalukset, pienet matkustajalautat ja off-shore-huoltoalukset alkoivat käyttää maakaasua polttoaineena.

”Silloin rannikko- ja satama-aluksissa alettiin käyttää enemmissä määrin isoista valtamerialuksista jo vuosien takaa tuttua teknologiaa ja osaamista.”

Mielellään kielikuvia viljelevä John näkee LNG-teknologian kehityksen sukupolvien jatkumona: ”Suurimmat, sylinterin läpimitaltaan 50 senttimetrin kaasumoottorit oli suunniteltu valtameriä seilaavien LNG-alusten suurta tehontarvetta silmällä pitäen. Siinä meillä on isoisä. Isää edustavat kaasumoottorit, joiden sylinterin läpimitta on 34 senttimetriä ja jotka oli alun perin suunniteltu maakaasua käyttävien höyrylaivojen generaattoreiden moottoreiksi, mutta jotka löysivät pian tiensä maissa sijaitseviin voimalaitoksiin. Ja sitten nykypolven edustaja eli pojanpoika: 20-sarjan moottori, pienempitehoinen ratkaisu sekä pieniin aluksiin että generaattorisovelluksiin. Uusimman sarjan tehoalue kattaa markkinoiden tarpeet laajalti: pienet joki- ja sisävesilaivat, suuremmat rannikkolaivat ja uusimman matalapaineista kaasua käyttävän kaksitahtimoottorimme myötä myös suuret valtamerialukset.”

Keskustelu kääntyy tietenkin pian LNG:n ympäristöetuihin, jotka tällä hetkellä herättävät kiinnostusta kaikkialla maailmassa. ”Vauraiden maiden poliittiset päättäjät tiukentavat ympäristömääräyksiä kansalaisten painostuksesta ja viitoittavat tulevaisuuttamme. Ennusteiden mukaan Itämeren ja Pohjois-Amerikan päästörajoitusalueiden joukkoon liittyvät pian myös Japani, Australia ja Välimeri ja muillakin alueilla otetaan käyttöön vastaavia päästörajoituksia. Eri puolilla maailmaa toimivien asiakkaiden näkökulmasta onkin selvää, että käynnissä on selkeä rakenteellinen ja yhteiskunnallinen muutos, jonka tavoitteena on pitää paremmin huolta ympäristöstä tulevia sukupolvia ajatellen, ja tämä avaa nopeasti yhä suurempia mahdollisuuksia LNG-markkinoiden kasvuun.”

Merenkulun lisäksi John haluaa korostaa Wärtsilän panostusta kaasuun myös maalla toimivissa voimalaitossovelluksissa. ”En ollut Wärtsilän palveluksessa vielä 90-luvulla, jolloin yhtiö toden teolla aloitti mäntämoottorien valmistuksen, mutta olen puhunut monien aikalaisten kanssa. Kohdesegmenttimme olivat aluksi suuret LNG:tä ympäri maailmaa kuljettavat valtamerialukset. Kaasua pidettiin vaihtoehtona 70- ja 80-luvulla vallalla olleille pienitehoisille höyryturbiineille.

Wärtsilällä on hallussa koko kaasun arvoketju lähteeltä kulutukseen kattaen koko energiaspektrin.

”Se oli perinteistä tekniikkaa”, hän taustoittaa. ”Kuitenkin samaa teknologiaa ja samaa markkina-aluetta voidaan soveltaa yhtäläisesti myös voimalaitoksiin, jolloin kaasun käytön tuomista eduista päästään hyötymään myös sähköntuotannossa. Siksi kaasusta on tullut niin suosittu vaihtoehto uusiutuvan energian tuotannon tasapainottamiseen. Ja moottorihan ei tiedä, kelluuko se meressä vai onko se asennettu kiinteälle maankamaralle. Se toimii täydellisesti kummassakin tapauksessa. Wärtsilään tulo avasi minulle yllättäen oven myös voimalamarkkinoille.”

John kuvaa merenkulku- ja voimalaitosmarkkinoiden nykyistä liiketoimintaympäristöä ja Wärtsilän potentiaalia tarttuvan innostuneesti. Ei ole ihme, että häntä on alettu kutsua yhtiön kaasulähettilääksi. Johnille mahdollisuus koko osaamisrepertuaarinsa hyödyntämiseen osui mitä ilmeisimmin koko merenkulkualalle jännittävään aikaan.

Wärtsilässä hän pääsi seuraamaan erilaisten osaamisalueiden sulautumista yhteen LNG-arvoketjussa. ”Tämä yritys on nyt maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa asemassa, ja sen toiminta on uskomattoman laajaa”, John hehkuttaa. ”Meillä on hallussa koko kaasun arvoketju lähteeltä kulutukseen kattaen koko energiaspektrin. Wärtsilä kattaa kaikki vaiheet kaasun vastaanotosta nesteytykseen, merikuljetusten logistiikkaan, varastointiin, uudelleenkaasutukseen ja käyttöön sähköntuotannossa voimalaitoksissa.”

Lyhyt keskustelu John Hatleyn kanssa osoittaa, että Wärtsilällä on laajan teknologiatarjonnan lisäksi muutakin tarjottavaa markkinoille: tarinan takaa löytyy intohimoisia asiantuntijoita, joiden toiminta luotsaa teollisuutta uuteen suuntaan. Määränpäässä siintää ekologisesti kestävä merenkulku.

SULJE TARINA

Yritteliäät innovaattorit

Wärtsilän kilpailuetu syntyy innovatiivisista teollisen muotoilun ratkaisuista.

Lue lisää >

Yritteliäät innovaattorit

noodi, substantiivi: solmukohta, kokonaisuuden alisteisten osien lähtökohta tai keskipiste

Kun Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselta astuu rakennukseen, jossa Wärtsilä Innovation Node toimii, ensivaikutelmana on tilan valoisuus ja ilmavuus. Aulaa hallitsee iso, leppoisa kahvio. Opiskelijat lukevat, keskustelevat hillitysti lounaan äärellä ja astelevat kiireettömästi paikasta toiseen.

Näennäisen rento vaikutelma kuitenkin pettää. Täällä tehdään vaivoja säästämättä tärkeää työtä – samoin kuin suomalainen koulutusjärjestelmä yltää yhdeksi maailman parhaista ilman muiden kärkimaiden liki maanista työtahtia tai rautaista kuria.

Ei ole sattumaa, että Wärtsilä on perustanut tutkimus- ja kehityskeskuksensa juuri tänne, sanoo Ship Powerin nelitahtimoottoreiden liiketoimintayksikön tutkimus- ja kehitysjohtaja Ilari Kallio.

”Innovation Noden sijainti auttaa osaltaan keräämään tuoreita ideoita ja pitämään yllä yhteyksiä koko yhteiskuntaan laajassa mielessä. Teemme täällä esimerkiksi yhteistyötä Aalto-yliopiston opiskelijoiden tuotekehitysohjelmien kanssa.”

Kallio on toimintaan tyytyväinen: ”Olemme saaneet hienoja tuloksia. Annamme opiskelijoille aiheen strategiamme pohjalta, ja he tutkivat sitä aivan uusista näkökulmista – tavoitteena on aina konsepti, josta voidaan kehittää uusi tuote, palvelu tai liiketoimintamalli.”

Toiminta kuulostaa yrittäjyyden tuomiselta akateemiseen maailmaan, ja juuri sitä se onkin. Kyse ei ole innovoinnista innovaatioiden itsensä vuoksi, kuten hiljattain nähtiin projektissa, jossa huoltohenkilöstölle kehitettiin älypuhelinpohjainen tukipalvelu. Ratkaisu korvaa paperisia manuaaleja ja muistiinpanovihkoja kompaktien mobiililaitteiden kehittyneillä viestintäominaisuuksilla ja voi hyvinkin pian kehittyä kiinteäksi osaksi Wärtsilän palvelutarjontaa.

käyttäjäkokemus, substantiivi: verkkosivua, tietokonesovellusta tai muuta tuotetta käyttävän henkilön kokemus käyttötilanteesta, erityisesti käytön helppous tai miellyttävyys

Eräiden kuluttajateknologiayhtiöiden miljardivoitot nojaavat pitkälti laadukkaaseen käyttäjäkokemukseen, mutta käyttäjäkokemuksesta ei juuri puhuta teollisuudessa, jossa tuotteen kiinnostavuutta mitataan pikemminkin esimerkiksi megawateissa.

Ship Powerin muotoilujohtaja Juhana Arkio painottaa, että asiat eivät aina tule olemaan näin. ”Modernissa liiketoiminnassa on ehdottomasti ymmärrettävä loppukäyttäjää”, Arkio linjaa. ”Wärtsilälle tämä tarkoittaa sitä, että hankimme kilpailuetua soveltamalla teollista muotoilua innovatiivisesti.”

Arkio jatkaa kuvailemalla tiiminsä tuote tuotteelta käyttöön ottamia teollisen muotoilun käytäntöjä, joilla loppukäyttäjästä on tehty keskeisempi osa suunnitteluprosessia.

Lähdemme liikkeelle muutamasta kaaviosta merkintöineen, jotka yhdessä kulkevat suunnittelun kokonaisspesifikaation nimellä. ”Tämä on tuotteen tulevan käyttöympäristön perusteellisen analyysin lopputulos”, Juhana selostaa. ”Se on yhteenveto sekä asiakkaan että loppukäyttäjän näkökulmista. Tutkimuksen yhteydessä on pureuduttava peruskysymyksiin: ’Mitä tarvitaan?’, ’Mitkä ovat suunnittelutoimeksiannon rajat?’ Kyse ei ole pelkästään lainsäädännöstä tai sääntelystä, vaikka tietenkin niillä on oma osansa. Spesifikaatio huomioi käyttäjän, markkinat ja teknologian ja yhdistää siten Wärtsilän koko ’muotoiluajattelun’.”

Tutustumme tarkemmin tuotteisiin, joissa perusteellista tutkimusta on hyödynnetty. Wärtsilän uusissa nelitahtimoottoreissa uutta on visuaalisen identiteetin lisäksi myös kokonaisvaltainen muotoilu, joka kattaa kaikki ihmisen ja koneen väliset rajapinnat. Yksi tämän periaatteen tuloksista on uusi LDU-30-näyttöyksikkö, jota käytetään koneen paikalliseen ohjaukseen ja tarkkailuun. Käyttökokemuslähtöinen suunnittelu ulottuu myös ohjelmistojen käyttöliittymiin, mukaan lukien jopa ohjelmisto, jolla päivittäisiin huoltotehtäviin käytettävä ohjelma konfiguroidaan.

”Kuten näet, tämä suunnitteluperiaate on todella kaikenkattava”, Juhana jatkaa. ”Kaikki yksityiskohdat, joiden kanssa käyttäjä on tekemisissä, käydään läpi ja optimoidaan. Tällä tavoin muotoilu todella tuo lisäarvoa.”

identiteetti, substantiivi: henkilön tai ihmisryhmän muista erottavat ominaisuudet, uskomukset jne.

Käyttäjän tarpeista lähtevä optimointi on yksi teollisen muotoilun tärkeimpiä ulottuvuuksia. Toinen on tuotteen identiteetti ja tapa, jolla se heijastaa Wärtsilän arvoja ja kunnianhimoisia tavoitteita. Juhana näkee tämän yhtiön strategian suorana jatkumona.

”Teollinen muotoilumme pyrkii kiteyttämään Wärtsilän strategiset kysyntätekijät – elinkaaritehokkuus, luotettavuus, huollettavuus ja turvallisuus – vahvaksi yhtenäiseksi tuoteidentiteetiksi. Kun ajatellaan muotoilun vaikutusta tuotteen antamaan vaikutelmaan, kyse on paljon syvällisemmästä asiasta kuin väreistä ja logon paikasta. Kyse on siitä, mitä nämä elementit edustavat ja miten niiden identiteetti puhuttelee ihmisiä. Tavallaan me annamme strategialle äänen.”

Ilari Kallio toivoo, että Wärtsilän tuotemuotoilu välittää asiakkaille yhteen sanaan tiivistettynä luotettavuuden vaikutelmaa. ”On äärimmäisen tärkeää, että pystymme iskostamaan ajatuksen luotettavasta yrityksestä ja tuotteista, joihin voi luottaa kenttäolosuhteissa. Tähän tähtää kaikkien organisaatiomme jäsenten työ.”

yrittäjähenkinen, adjektiivi: yrittäjälle tyypillisen hengen, asenteen tai ominaisuuksien leimaama; yritteliäs

Sekä Ilari että Juhana työskentelevät samassa Ship Powerin nelitahtimoottoreiden liiketoimintayksikössä, mutta he ovat myös tehneet laajasti innovaatiotyötä, joka sitoo yhteen Wärtsilän muut liiketoiminnat. Herää kysymys, miten T&K on käytännössä organisoitu.

Ilarille avainsana on yrittäjähenkisyys.

”Jos näen mahdollisuuksia tai synergiaa muissa liiketoiminnoissa, mikään ei estä minua hyödyntämästä niitä. Vaikka kullakin on omat vastuunsa, ei se estä aloitteellisuutta yhteistyössä. Yrittäjähenkisyys on meidän tiemme mahdollisimman helppoon, tuottavaan ja taloudelliseen työskentelyyn. Ei organisaatiorakenteiden tarvitse rajoittaa yhteistyötä, jos näkee, että siitä saadaan hyötyä.”

”Pitää pienyrittäjän tapaan löytää sopivimmat yhteistyökumppanit. Niitä voi löytyä sekä omasta organisaatiosta että ulkopuolelta. Yhteinen budjetti ei ole edellytys tiedon jakamiselle ja yhteistyölle. Yhteistyö hyödyttää kaikkia.”

Juhana ottaa ajatuksesta kiinni: ”Meidän tiimimme on varsin pieni, ja lähtökohtamme on innovatiivisuus. Teollisen muotoilun osaamiselle löytyy usein luonnostaan käyttöä kaikissa liiketoiminnoissa. Miksi rajoittuisimme vain johonkin tiettyyn tuotelinjaan? Teemme erittäin paljon töitä esimerkiksi huoltoliiketoiminnan innovaatioiden parissa, missä teollisella muotoilulla on kasvava rooli. Tyypillisillä muotoilupalvelujen tarjoajilla on yleensä käyttökokemussuunnittelijoita, loppukäyttäjätutkimuksen asiantuntijoita ja käyttöliittymäsuunnittelijoita. Juuri näitä taitoja meillä on omasta takaa.”

Muotoiluinnovaattorit eivät selvästikään näe konsernirakenteita keksintöjen ja uusien, parempien ratkaisujen esteenä, mutta Ilari huomauttaa, että yhtiön strategia kyllä osoittaa työskentelyn suunnan.

”Laajat linjaukset vedetään johtoportaassa”, hän toteaa. Johto päättää esimerkiksi, että painopisteessä ovat kaasu, polttoainejoustavuus ja Smart Power Generation. Mutta kun päätökset jalkautetaan organisaatioon, niistä syntyy kussakin liiketoiminnassa omia sovelluksia...Mutta kun päätökset jalkautetaan organisaatioon, niistä syntyy kussakin divisioonassa omia sovelluksia ja näistä aikanaan liiketoimintayksiköitä – suuri määrä erilaisia mahdollisuuksia.

”Yksi Wärtsilän vahvuuksista on taito huomata piilevä potentiaali ja ymmärrys siitä, missä haluamme olla markkinoiden muuttuessa ja uusien tarpeiden tullessa näkyviin. Minkälaisia tuotteita tarvitsemme? Minkälaista lisäarvoa tarjoamme asiakkaille? Miten asemoimme itsemme markkinoilla? Näihin kysymyksiin saa vastauksia vain yhdellä tavalla: ymmärtämällä asiakasta.”

Juhana vahvistaa, että aivan samat periaatteet pätevät huipputason teolliseen muotoiluun. Itse asiassa kyse on vahvasta trendistä: ”Ainakin 80% minkä tahansa innovaatioseminaarin ohjelmasta koskee loppukäyttäjiä ja asiakasselvityksiä. Meidän tulisi kuitenkin saada selville vielä enemmän kuin asiakkaat tai oikeastaan kukaan pystyy juuri nyt sanomaan.”

Loppujen lopuksi innovaatiot ovat asiakkaita varten. Wärtsilä Innovation Nodelle tämä tarkoittaa uuden lisäarvon etsimistä tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja jatkuvaa uusien ratkaisujen hakemista.

SULJE TARINA

’Koska olen tyttö’

Henkilöstömme auttaa kehitysmaiden tyttöjä muutoksen saavuttamisessa.

Lue lisää >

’Koska olen tyttö’

Wärtsilän Suomen henkilöstö valitsi vuoden 2014 alussa hyväntekeväisyyskohteen, johon myös yhtiön tuki suunnataan. Huolella valittu yhteistyökumppani, joukkovoima ja ainutlaatuinen kansainvälinen hanke parantavat toivon mukaan tyttöjen elinoloja kehitysmaissa.

Tyttöjen koulutuksen tukeminen on kaikkein parhaita investointeja köyhyyden hävittämiseksi. Tiesitkö että:

  • 62 miljoonaa tyttöä ei pääse kouluun, ja jokainen lisävuosi koulussa perusopetuksen päälle kasvattaa tytön tulotasoa aikanaan 15–25%.
  • 40.000 tyttöä avioituu päivittäin ja kolmannes heistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana.
  • Joka vuosi 50.000 tyttöä kuolee raskaudesta tai synnytyksestä johtuviin komplikaatioihin.

Plan Internationalin Koska olen tyttö -kampanjan tavoitteena on tukea miljoonien tyttöjen koulutusta ja osaamista ja antaa heille tukea, jonka turvin he voivat parantaa elinolojaan ja ympäristöään. Wärtsilän Suomen työntekijät valitsivat kampanjan useiden hyvien vaihtoehtojen joukosta koko henkilöstön ja yhtiön yhteiseksi hankkeeksi.

Sukupuolten tasa-arvo ja parempi elämä

Plan Internationalin työkenttä käsittää miljoonia lapsia 86.000 yhteisössä ja 51 kehittyvässä maassa eri puolilla maailmaa. Järjestö etsii jatkuvasti uusia tapoja ja mahdollisuuksia edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tyttöjen oikeuksia.

Koska olen tyttö -kampanjan projektit poistavat esteitä tyttöjen laadukkaan, vähintään yhdeksän vuoden pituisen koulutuksen tieltä sekä antavat heille eväät turvallisempaan tulevaisuuteen, sukupuolten väliseen tasavertaisuuteen ja parempaan elämään.

”Tällainen yhteistyö edistää todella tuntuvasti kampanjan tavoitteita”, sanoo Plan Suomen yritysyhteistyöjohtaja Susanna Saikkonen, ”Kumppanuus Wärtsilän ja yhtiön Suomen henkilöstön kanssa on meille erittäin tärkeä. Se helpottaa varainhankintaamme ja levittää sanaa toiminnastamme.”

”Tyttöjen maailmanlaajuiset koulutustarpeet ja turvallisemman ja terveellisemmän elämän järjestäminen heille vetoaa monen tunteisiin, ja oli ilo huomata, että wärtsiläläiset palavat tälle asialle”, Saikkonen jatkaa. ”Ainoastaan todellisen intohimon kautta näin valtavaan urakkaan voi edes tarttua.”

Suoria keräyksiä

”Tämä oli Wärtsilän ensimmäisiä ParticipAid-ohjelmalla toteutettuja vapaaehtoiskampanjoita. Tulokset ja henkilöstöltä saatu myönteinen palaute osoittavat, että kaikille sopiviin hyväntekeväisyys-hankkeisiin on tarvetta ja halua.”

MARKO VAINIKKA, kestävän kehityksen johtaja, Wärtsilä Oyj Abp

Keräyksen käytännön järjestelyt aloitettiin Wärtsilän pääkonttorin henkilöstön osalta huhtikuussa, ja hanke jatkui lokakuussa Vaasassa ja Turussa. Käytännön toimintatavaksi muodostui ns. ParticipAid-ohjelman tarjoama vapaaehtoistyön kehys.

Henkilöstöä kannustettiin joko antamaan kertalahjoitus tai sitoutumaan kuukausittaiseen avustukseen, joka vähennetään automaattisesti nettopalkasta. Wärtsilä puolestaan tuplasi henkilöstön lahjoitukset, jolloin keräyksen lopputulokseksi tuli joulukuussa 27.146 euroa.

”Tyttöjen kouluttaminen on maailman paras ja vahvin ase köyhyyttä vastaan. Kiitos kaikille osallistujille!”

OSSI HEINÄNEN, pääsihteeri, Plan Suomi

Suoraan työntekijöiden palkasta vähennettäviä lahjoituksia kokeiltiin nyt Wärtsilässä ensimmäisiä kertoja. Molemmat osapuolet toivovat, että huolella valittu yhteistyökumppani, joukkovoima ja ainutlaatuinen kansainvälinen hanke parantavat kovia kokeneiden tyttöjen elinoloja kehitysmaissa.

”Olen erittäin iloinen lahjoituksistamme kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. Heillä on suuri merkitys omassa yhteiskunnassaan ja köyhyyden vastaisessa kamppailussa.”

BJÖRN ROSENGREN, konsernijohtaja, Wärtsilä Oyj Abp

Lähde mukaan

Lisätietoa Koska olen tyttö -kampanjasta ja lahjoitusmahdollisuus: https://plan.fi/koska-olen-tytto/

SULJE TARINA
Close

Jotta vuosikertomuksemme toimisi mahdollisimman hyvin, suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.