Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2014

Kaasulähettiläs

Ship Powerin Amerikan liiketoiminnoista vastaava John Hatley kertoo Wärtsilän aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta roolista kaasun arvoketjussa.

Meri on lapsesta asti ollut tärkeä osa Washingtonin Seattlessa varttuneen John Hatleyn elämää. Perheessä harrastettiin veneilyä, ja Tyynenmeren rannikkoa pitkin liikennöivät rahtialukset ja proomut olivat päivittäinen näky.

”Totuin veteen ja kaikkiin vesiaktiviteetteihin jo pienenä. Nuorena miehenä kongressi katsoi minut arvolliseksi pääsemään Yhdysvaltain kauppalaivaston akatemiaan King’s Pointiin”, hän kertoo.

Siitä alkoivat oppivuodet, joiden pohjalta John ponnisti merenkulku-uralle. King’s Pointissa vuonna 1976 suoritettu perämiehen ja konemestarin kaksoistutkinto antoi hänelle perusteelliset tiedot laivajärjestelmistä komentosillalta konehuoneeseen. Pian Johnille tarjoutui toinenkin loistava mahdollisuus: hänelle myönnettiin arkkitehti- ja insinööriliiton opiskelija-apuraha, jolloin hän päätti aloittaa laiva-arkkitehtuurin ja -suunnittelun opinnot Michiganin yliopiston maisteriohjelmassa.

Valmistuttuaan kiitettävin arvosanoin maisteriksi Michiganin yliopistosta vuonna 1980 John aloitti työuransa kaksoisroolissa: hän työskenteli varustamoiden ja tunnetun laivojen suunnitteluun erikoistuneen arkkitehtitoimiston palveluksessa. ”Suunnittelutaustani ja laivaosaamiseni yhdistäminen on kulkenut punaisena lankana koko työurani ajan, ja monet entisistä työnantajistani kuuluvat nykyiseen asiakaskuntaamme”, John selittää. ”Olen siis kiertänyt laivoilla eri tehtävissä ja suunnittelussa sekä varustamoilla ja tehnyt töitä sijoittajien ja liiketoiminnan kehittäjien kanssa ja telakoilla ja saanut sitä kautta ensikäden tietoa näistä alueista.”

Maissa

1980-luvulla laivapalvelus veti Johnia yhä enemmän puoleensa. Hän oli muun muassa jonkin aikaa Samsungilla laivanrakennuspuolella ja seilasi maailman meriä konepäällikkönä. Vietettyään paljon aikaa ulkomailla hän alkoi kaivata maata jalkojensa alle.

”Löysin 80-luvun lopussa ihanan elämänkumppanin, vaimoni Stephanien. Silloin päätin, että hyvän avioliiton takia kannattaa olla enemmän kotona kuin kiertää maailman meriä. Niinpä rantauduin ja menin töihin eläkesijoitusyhtiöön, jonka varoista osa oli hajautettu merenkulkusegmenttiin.”

John tunsi merenkulkualan lähes joka näkövinkkelistä, mutta liikkeenjohto oli ainoa vielä tekemättä ollut aluevaltaus. Siihen häntä rohkaisivat erään Fortune 500 yhtiön johtajan sanat.

”Yksi mentoreistani sanoi minulle 90-luvun lopulla, että minun kannattaisi täydentää teknistä osaamistani liiketalouden tutkinnolla ja suuntautua liiketoiminnan kehittämiseen. Niinpä noudatin hänen neuvoaan, palasin koulun penkille ja suoritin MBA-tutkinnon Washingtonin yliopistossa kokopäivätyön ohella.”

Työskenneltyään ensin GE:llä erään projektin parissa John pääsi pian hyödyntämään osaamisensa täyttä kirjoa. Johtotehtävät Wärtsilässä olivat looginen askel, joka merkitsi samalla eräänlaista uudistumista. ”Nyt saatoin lyödä kaikki kortit pöytään: laiva-arkkitehdin koulutukseni, laivasuunnitteluosaamiseni ja kokemukseni laivojen operoinnista aina suurimmista ja kaikista voimakkaimmista kaksitahtimoottoreista nelitahtimoottoreihin, sähköautomaatioon ja propulsiojärjestelmiin. Vastuualueeni laajeni merkittävästi. En ole hetkeäkään katunut, että tartuin tilaisuuteen.”

Vihdoinkin kotona

Nyt kun kaikkialla puhutaan kaasusta, ulkopuolinen voi ajatella, että Wärtsilä otti strategisen riskin panostaessaan LNG-teknologiaan ja -palveluihin ja voitti. John on vuosikymmenten mittaisen kokemuksensa perusteella oikea henkilö selvittämään yhtiön onnistuneiden päätösten taustoja. Miten kaasun asema merenkulussa on muuttunut hänen uransa aikansa?

”70-luvulla Yhdysvalloissa siirryttiin hitaasti höyrystä dieseliin, ja 80-luvulla suuren mittakaavan merenkulku perustui yksinomaan raskaaseen polttoöljyyn. LNG:tä ei kukaan osannut ajatella muuna kuin suurten valtameritankkereiden lastina, jota kuljetettiin pääasiassa Lähi-idästä Japaniin, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin”, John sanoo muistellen uransa alkuaikoja.

LNG:llä ei tuolloin ollut minkäänlaista asemaa laivojen polttoaineena, ja LNG-alukset käyttivät boil-off kaasua kun niiden lastisäiliöt lämpenivät pitkän valtamerikuljetuksen aikana. Johnin mukaan näissä aluksissa kaasua käytettiin myös vaihtoehtoisena polttoaineena propulsion tehostamiseen, aluksi höyrykattiloissa ja myöhemmin 1990-luvun puolivälissä mäntämoottoreissa. Tilanne pysyi samana vuoteen 2000 asti, jolloin ensimmäiset norjalaiset rannikkoalukset, pienet matkustajalautat ja off-shore-huoltoalukset alkoivat käyttää maakaasua polttoaineena.

”Silloin rannikko- ja satama-aluksissa alettiin käyttää enemmissä määrin isoista valtamerialuksista jo vuosien takaa tuttua teknologiaa ja osaamista.”

Mielellään kielikuvia viljelevä John näkee LNG-teknologian kehityksen sukupolvien jatkumona: ”Suurimmat, sylinterin läpimitaltaan 50 senttimetrin kaasumoottorit oli suunniteltu valtameriä seilaavien LNG-alusten suurta tehontarvetta silmällä pitäen. Siinä meillä on isoisä. Isää edustavat kaasumoottorit, joiden sylinterin läpimitta on 34 senttimetriä ja jotka oli alun perin suunniteltu maakaasua käyttävien höyrylaivojen generaattoreiden moottoreiksi, mutta jotka löysivät pian tiensä maissa sijaitseviin voimalaitoksiin. Ja sitten nykypolven edustaja eli pojanpoika: 20-sarjan moottori, pienempitehoinen ratkaisu sekä pieniin aluksiin että generaattorisovelluksiin. Uusimman sarjan tehoalue kattaa markkinoiden tarpeet laajalti: pienet joki- ja sisävesilaivat, suuremmat rannikkolaivat ja uusimman matalapaineista kaasua käyttävän kaksitahtimoottorimme myötä myös suuret valtamerialukset.”

Keskustelu kääntyy tietenkin pian LNG:n ympäristöetuihin, jotka tällä hetkellä herättävät kiinnostusta kaikkialla maailmassa. ”Vauraiden maiden poliittiset päättäjät tiukentavat ympäristömääräyksiä kansalaisten painostuksesta ja viitoittavat tulevaisuuttamme. Ennusteiden mukaan Itämeren ja Pohjois-Amerikan päästörajoitusalueiden joukkoon liittyvät pian myös Japani, Australia ja Välimeri ja muillakin alueilla otetaan käyttöön vastaavia päästörajoituksia. Eri puolilla maailmaa toimivien asiakkaiden näkökulmasta onkin selvää, että käynnissä on selkeä rakenteellinen ja yhteiskunnallinen muutos, jonka tavoitteena on pitää paremmin huolta ympäristöstä tulevia sukupolvia ajatellen, ja tämä avaa nopeasti yhä suurempia mahdollisuuksia LNG-markkinoiden kasvuun.”

Merenkulun lisäksi John haluaa korostaa Wärtsilän panostusta kaasuun myös maalla toimivissa voimalaitossovelluksissa. ”En ollut Wärtsilän palveluksessa vielä 90-luvulla, jolloin yhtiö toden teolla aloitti mäntämoottorien valmistuksen, mutta olen puhunut monien aikalaisten kanssa. Kohdesegmenttimme olivat aluksi suuret LNG:tä ympäri maailmaa kuljettavat valtamerialukset. Kaasua pidettiin vaihtoehtona 70- ja 80-luvulla vallalla olleille pienitehoisille höyryturbiineille.

Wärtsilällä on hallussa koko kaasun arvoketju lähteeltä kulutukseen kattaen koko energiaspektrin.

”Se oli perinteistä tekniikkaa”, hän taustoittaa. ”Kuitenkin samaa teknologiaa ja samaa markkina-aluetta voidaan soveltaa yhtäläisesti myös voimalaitoksiin, jolloin kaasun käytön tuomista eduista päästään hyötymään myös sähköntuotannossa. Siksi kaasusta on tullut niin suosittu vaihtoehto uusiutuvan energian tuotannon tasapainottamiseen. Ja moottorihan ei tiedä, kelluuko se meressä vai onko se asennettu kiinteälle maankamaralle. Se toimii täydellisesti kummassakin tapauksessa. Wärtsilään tulo avasi minulle yllättäen oven myös voimalamarkkinoille.”

John kuvaa merenkulku- ja voimalaitosmarkkinoiden nykyistä liiketoimintaympäristöä ja Wärtsilän potentiaalia tarttuvan innostuneesti. Ei ole ihme, että häntä on alettu kutsua yhtiön kaasulähettilääksi. Johnille mahdollisuus koko osaamisrepertuaarinsa hyödyntämiseen osui mitä ilmeisimmin koko merenkulkualalle jännittävään aikaan.

Wärtsilässä hän pääsi seuraamaan erilaisten osaamisalueiden sulautumista yhteen LNG-arvoketjussa. ”Tämä yritys on nyt maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa asemassa, ja sen toiminta on uskomattoman laajaa”, John hehkuttaa. ”Meillä on hallussa koko kaasun arvoketju lähteeltä kulutukseen kattaen koko energiaspektrin. Wärtsilä kattaa kaikki vaiheet kaasun vastaanotosta nesteytykseen, merikuljetusten logistiikkaan, varastointiin, uudelleenkaasutukseen ja käyttöön sähköntuotannossa voimalaitoksissa.”

Lyhyt keskustelu John Hatleyn kanssa osoittaa, että Wärtsilällä on laajan teknologiatarjonnan lisäksi muutakin tarjottavaa markkinoille: tarinan takaa löytyy intohimoisia asiantuntijoita, joiden toiminta luotsaa teollisuutta uuteen suuntaan. Määränpäässä siintää ekologisesti kestävä merenkulku.

Close

Jotta vuosikertomuksemme toimisi mahdollisimman hyvin, suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.