Sulje

Olet valinnut 0 artikkelia pdf-koosteesi. Ole hyvä, ja valitse allaolevasta listasta mikä tahansa toinen artikkeli jonka haluat lisätä tai poistaa. Lataa-painikkeen kautta aloitat pdf-koosteesi lataamisen.

  • Tämä on Wärtsilä AvaaSulje alasivut
    • Konsernijohtajan katsaus
    • Wärtsilä lyhyesti AvaaSulje alasivut
      • Konsernin strategia
      • Tavoitteemme AvaaSulje alasivut
        • Taloudelliset tavoitteet
        • Kestävän kehityksen tavoitteet
      • Kestävän innovoinnin arvo
      • Kestävän kehityksen kohokohtia
    • Energy Solutions AvaaSulje alasivut
      • Liiketoimintaympäristö
      • Strategia
      • Energy Solutions ja kestävä kehitys
      • Energy Solutions -liiketoiminnan kehitys 2015
    • Marine Solutions AvaaSulje alasivut
      • Liiketoimintaympäristö
      • Strategia
      • Marine Solutions ja kestävä kehitys
      • Marine Solutions -liiketoiminnan kehitys 2015
    • Services AvaaSulje alasivut
      • Liiketoimintaympäristö
      • Strategia
      • Services ja kestävä kehitys
      • Services-liiketoiminnan kehitys vuonna 2015
    • Tuotantokatsaus
    • Tutkimus ja kehitys
  • Kestävä kehitys AvaaSulje alasivut
    • Wärtsilä ja kestävä kehitys
    • Sidosryhmäsuhteet
    • Kestävän kehityksen johtaminen AvaaSulje alasivut
      • Ohjaavat periaatteet AvaaSulje alasivut
        • Toimintaperiaatteet
        • Laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuuspolitiikka
        • Henkilöstökäytännöt
      • Johtamistapa AvaaSulje alasivut
        • Henkilöstöjohtaminen
        • Ympäristöjohtaminen
        • Työterveys ja -turvallisuus
        • Vastuullinen liiketoiminta
        • Tuotesuunnittelun periaatteet
        • Toimitusketjun hallinta
    • Kestävän kehityksen lukuja AvaaSulje alasivut
      • Taloudellinen vastuu AvaaSulje alasivut
        • Taloudelliset tulokset
        • Markkina-asema
      • Ympäristö AvaaSulje alasivut
        • Materiaalit
        • Energia
        • Vesi
        • Päästöt
        • Jätevedet ja jätteet
        • Tuotteet ja palvelut
        • Kustannukset
      • Sosiaaliset tiedot AvaaSulje alasivut
        • Rakennemuutokset
        • Työllistäminen
        • Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet
        • Työterveys ja -turvallisuus
        • Koulutus
        • Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet
        • Tuote- ja palvelukohtaiset tiedot
      • Määräystenmukaisuus
    • Raportointiprofiili AvaaSulje alasivut
      • Olennaisuusarviointi
      • Raportointiperiaatteet
      • Riippumaton varmennusraportti
    • GRI- ja UNGC-indeksi
  • Hallinnointi AvaaSulje alasivut
    • Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä AvaaSulje alasivut
      • Varsinainen yhtiökokous
    • Hallitus AvaaSulje alasivut
      • Hallituksen toiminta
      • Hallituksen tehtävät
      • Hallituksen valiokunnat
    • Johtokunta AvaaSulje alasivut
      • Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
      • Johtokunnan toiminta
    • Muu johtajisto AvaaSulje alasivut
      • Liiketoimintojen johtoryhmät
      • Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat
    • Sisäinen valvonta AvaaSulje alasivut
      • Arvot ja valvontaympäristö
      • Liiketoimintaprosessit
      • Ohjeistus ja viestintä
      • Seuranta
    • Tarkastus
    • Lähipiiritapahtumat
    • Sisäpiirihallinto
    • Palkat ja palkitseminen 2015
    • Riskit ja riskien hallinta AvaaSulje alasivut
      • Strategiset riskit
      • Operatiiviset riskit
      • Vahinkoriskit
      • Rahoitusriskit
      • Riskiprofiilit ja vastuut
  • Sijoittajat AvaaSulje alasivut
    • Osakkeet ja osakkeenomistajat AvaaSulje alasivut
      • Wärtsilän osakkeet Nasdaq Helsingissä
      • Osakkeenomistajat
    • Wärtsilä pääomamarkkinoilla
    • Analyytikot
    • Tietoa osakkeenomistajille AvaaSulje alasivut
      • Talousinformaatio 2016
    • Pörssitiedotteiden vuosikooste
  • Hallituksen toimintakertomus AvaaSulje alasivut
    • Keskeistä tilikaudelta 2015
    • Strategia
    • Vuosi 2015 AvaaSulje alasivut
      • Markkinakehitys
      • Tilauskertymä ja tilauskanta
      • Liikevaihto ja kannattavuus
      • Tase, rahoitus ja rahavirta
      • Investoinnit
      • Strategiset toimenpiteet, yhteisyritykset ja verkoston laajentaminen
      • T&K, tuotelanseeraukset
      • Henkilöstö
      • Uudelleenjärjestelyohjelmat
      • Muutokset ylimmässä johdossa
      • Kestävä kehitys
      • Osakkeet ja osakkeenomistajat
      • Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
      • Riskit ja epävarmuustekijät
    • Markkinanäkymät
    • Wärtsilän näkymät vuodelle 2016
    • Hallituksen voitonjakoehdotus
  • Tilinpäätös AvaaSulje alasivut
    • Viisivuotiskatsaus
    • Tunnuslukujen laskentakaavat
    • Konsernitilinpäätös AvaaSulje alasivut
      • Konsernin tuloslaskelma
      • Laaja tuloslaskelma
      • Konsernin tase
      • Konsernin rahavirtalaskelma
      • Laskelma oman pääoman muutoksista
      • Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
      • Konsernitilinpäätöksen liitetiedot AvaaSulje alasivut
        • 1. Segmentti-informaatio
        • 2. Yrityshankinnat
        • 3. Yritysmyynnit
        • 4. Pitkäaikaishankkeet ja pitkäaikaiset käyttö- ja huoltosopimukset
        • 5. Liiketoiminnan muut tuotot
        • 6. Materiaalit ja palvelut
        • 7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
        • 8. Poistot ja arvonalentumiset
        • 9. Tuloksen määreet ja kertaluonteiset erät
        • 10. Rahoitustuotot ja -kulut
        • 11. Tuloverot
        • 12. Osakekohtainen tulos
        • 13. Aineettomat hyödykkeet
        • 14. Aineelliset hyödykkeet
        • 15. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
        • 16. Myytävissä olevat rahoitusvarat
        • 17. Vaihto-omaisuus
        • 18. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
        • 19. Muut saamiset
        • 20. Rahavarat
        • 21. Laskennalliset verot
        • 22. Eläkevelvoitteet
        • 23. Oma pääoma
        • 24. Varaukset
        • 25. Rahoitusvelat
        • 26. Muut velat
        • 27. Johdannaisinstrumentit
        • 28. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
        • 29. Lähipiiritapahtumat
        • 30. Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut
        • 31. Tilinpäätöskursseja
        • 32. Tytäryhtiöt
        • 33. Rahoitusriskit
    • Emoyhtiön tilinpäätös AvaaSulje alasivut
      • Emoyhtiön tuloslaskelma
      • Emoyhtiön tase
      • Emoyhtiön rahavirtalaskelma
      • Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
      • Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot AvaaSulje alasivut
        • 1. Liiketoiminnan muut tuotot
        • 2. Henkilöstökulut
        • 3. Poistot ja arvonalentumiset
        • 4. Rahoitustuotot ja -kulut
        • 5. Satunnaiset tuotot ja -kulut
        • 6. Verot
        • 7. Pysyvät vastaavat
        • 8. Pitkäaikaiset saamiset
        • 9. Lyhytaikaiset saamiset konsernin yrityksiltä
        • 10. Siirtosaamiset
        • 11. Oma pääoma
        • 12. Vieras pääoma
        • 13. Siirtovelat
        • 14. Velat konsernin yrityksille
        • 15. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
        • 16. Lähipiirilainat ja muut sitoumukset
        • 17. Tilintarkastajien palkkiot
    • Hallituksen ehdotus
    • Tilintarkastuskertomus
    • Kvartaalilukuja 2014-2015
  • Tasekirja AvaaSulje alasivut
    • Hallituksen toimintakertomus AvaaSulje alasivut
      • Keskeistä tilikaudelta 2015
      • Strategia
      • Vuosi 2015 AvaaSulje alasivut
        • Markkinakehitys
        • Tilauskertymä ja tilauskanta
        • Liikevaihto ja kannattavuus
        • Tase, rahoitus ja rahavirta
        • Investoinnit
        • Strategiset toimenpiteet, yhteisyritykset ja verkoston laajentaminen
        • T&K, tuotelanseeraukset
        • Henkilöstö
        • Uudelleenjärjestelyohjelmat
        • Muutokset ylimmässä johdossa
        • Kestävä kehitys
        • Osakkeet ja osakkeenomistajat
        • Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
        • Riskit ja epävarmuustekijät
      • Markkinanäkymät
      • Wärtsilän näkymät vuodelle 2016
      • Hallituksen voitonjakoehdotus
    • Viisivuotiskatsaus
    • Tunnuslukujen laskentakaavat
    • Konsernin tuloslaskelma
    • Konsernin tase
    • Konsernin rahavirtalaskelma
    • Laskelma oman pääoman muutoksista
    • Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
    • Konsernitilinpäätöksen liitetiedot AvaaSulje alasivut
      • 1. Segmentti-informaatio
      • 2. Yrityshankinnat
      • 3. Yritysmyynnit
      • 4. Pitkäaikaishankkeet ja pitkäaikaiset käyttö- ja huoltosopimukset
      • 5. Liiketoiminnan muut tuotot
      • 6. Materiaalit ja palvelut
      • 7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
      • 8. Poistot ja arvonalentumiset
      • 9. Tuloksen määreet ja kertaluonteiset erät
      • 10. Rahoitustuotot ja -kulut
      • 11. Tuloverot
      • 12. Osakekohtainen tulos
      • 13. Aineettomat hyödykkeet
      • 14. Aineelliset hyödykkeet
      • 15. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
      • 16. Myytävissä olevat rahoitusvarat
      • 17. Vaihto-omaisuus
      • 18. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
      • 19. Muut saamiset
      • 20. Rahavarat
      • 21. Laskennalliset verot
      • 22. Eläkevelvoitteet
      • 23. Oma pääoma
      • 24. Varaukset
      • 25. Rahoitusvelat
      • 26. Muut velat
      • 27. Johdannaisinstrumentit
      • 28. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
      • 29. Lähipiiritapahtumat
      • 30. Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut
      • 31. Tilinpäätöskursseja
      • 32. Tytäryhtiöt
      • 33. Rahoitusriskit
    • Emoyhtiön rahavirtalaskelma
    • Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
    • Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot AvaaSulje alasivut
      • 1. Liiketoiminnan muut tuotot
      • 2. Henkilöstökulut
      • 3. Poistot ja arvonalentumiset
      • 4. Rahoitustuotot ja -kulut
      • 5. Satunnaiset tuotot ja -kulut
      • 6. Verot
      • 7. Pysyvät vastaavat
      • 8. Pitkäaikaiset saamiset
      • 9. Lyhytaikaiset saamiset konsernin yrityksiltä
      • 10. Siirtosaamiset
      • 11. Oma pääoma
      • 12. Vieras pääoma
      • 13. Siirtovelat
      • 14. Velat konsernin yrityksille
      • 15. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
      • 16. Lähipiirilainat ja muut sitoumukset
      • 17. Tilintarkastajien palkkiot
    • Osakkeet ja osakkeenomistajat AvaaSulje alasivut
      • Wärtsilän osakkeet Nasdaq Helsingissä
      • Osakkeenomistajat

PDF-tiedostoa luodaan... 0%

Kokoamaasi ladattavaa PDF-raporttia luodaan. Riippuen valituista sisällöistä tiedoston käsittelyssä ja luonnissa voi kestää hetki.

Keskeytä

Valmis

PDF on valmis

Virhe

PDF-generointi epäonnistui. Yritä myöhemmin uudelleen.

Sulje

Sähköpostitse jaettava raportti sisältää valitut sisällöt sekä tekemäsi muistiinpanot ja merkinnät. Sekä lähettäjän että vastaanottajan muutokset raportin sisältöön ja merkintöihin jatkossa ovat myös aina heti näkyvissä, kun raporttiin saavutaan lähetettävän linkin kautta.

Peruuta

Vuosikertomus 2013

q4 2013

q3 2013

q2 2013

q1 2013

Vuosikertomus 2014

q4 2014

q3 2014

q2 2014

q1 2014

Vuosikertomus 2015

q4 2015

q3 2015

q2 2015

q1 2015

q1 2016

q2 2016

q3 2016

q4 2016

Vuosikertomus 2016

CMI sovittelee konflikteja

Crisis Management Initiative (CMI) on Nobelin rauhanpalkinnon saaneen presidentti Martti Ahtisaaren perustama riippumaton suomalainen rauhanvälitysjärjestö, joka on tuonut 15 vuoden ajan konfliktien osapuolia neuvottelupöytään. CMI tekee työtä rauhanomaisemman maailman puolesta pyrkimällä estämään ja ratkomaan väkivaltaisia konflikteja sekä tukemalla kestävää rauhaa kaikkialla maailmassa. Järjestön perusperiaatteita ovat puolueettomuus, osallistavuus sekä paikallinen omistajuus.

Tuija Talvitie, CMI:n toiminnanjohtaja, uskoo Suomen kansainvälisen maineen edesauttavan kehityksessä.

Wärtsilä tukee CMI:n pääkumppanina järjestön toimintaa ja suunnittelee sen kanssa kumppanuusohjelmia valituille kohdealueille. Keskustelimme CMI:n toiminnanjohtajan Tuija Talvitien kanssa järjestön työtavoista ja Wärtsilän kaltaisten maailmanlaajuisesti toimivien kansainvälisten yritysten vastuusta tämän päivän monitahoisessa geopoliittisessa tilanteessa.

Miten CMI on organisaationa kehittynyt nykyisekseen?

Vuonna 2000 perustettu CMI oli vuoteen 2008 saakka, jolloin presidentti Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto, hyvin pitkälti Ahtisaaren henkilökohtainen tukiorganisaatio. Nobel-palkinnon jälkeen asioihin tuli uutta vauhtia, ja CMI:n työlle itsessään oli enemmän kysyntää. Ryhdyimme rakentamaan suhteellisen vaatimattomasta lähtökohdasta organisaatiota, joka pystyisi vastaamaan puolueettoman konfliktien ratkojan tarpeeseen ja myös estämään konflikteja.

Liikevaihto ja henkilöstö ovat nelinkertaistuneet, ja presidentti Ahtisaari on tällä hetkellä järjestön hallituksen puheenjohtaja. Hän on CMI:lle suuri roolimalli, mutta hän myös pitää meidät varpaillamme. Kaiken työmme on oltava laadultaan ensiluokkaista täyttääkseen hänen mittapuunsa konfliktien sovittelulle.

Osallistavuus on arvo, jota Wärtsilä on korostanut kansalaisjärjestökumppaneidensa valinnassa. Miten tämä periaate näkyy työssänne?

Meillä CMI:llä pidetään jatkuvasti mielessä keskeiset teemat, kuten sukupuoli ja osallistavuus. Se on nähdäksemme erityisen tärkeää ajatellen naisten roolin vahvistamista rauhanprosesseissa. Kaikki saatavilla oleva näyttö viittaa siihen, että kun naiset otetaan mukaan minkä tahansa ryhmän toimintaan, ryhmän tulokset ja työ paranevat.

Osallistaminen ylipäänsä on välttämätöntä, sillä minkä tahansa rauhanprosessin tuloksellisuus ja syntyvän rauhan kestävyys edellyttävät koko yhteiskunnan tukea. Tämä tarkoittaa sitä, että huomioon ei voi ottaa pelkästään eliittiä ja ”pyssymiehiä”, mikä valitettavasti on paljolti ollut historiallinen todellisuus rauhanneuvotteluissa ja on sitä monesti yhä – paikka neuvottelupöydässä on ostettu sotilaallisella voimalla. Me pyrimme esittämään toisenlaisen, osallistavamman mallin, jolla toivon mukaan saadaan kestävämpi lopputulos.

Minkälaisia haasteita yleensä kohdataan, kun selkkausalueen infrastruktuuria ryhdytään jälleenrakentamaan?

Konflikteista 90% on uudelleen syttyneitä konflikteja. Usein tämä tarkoittaa sitä, että rauhansopimuksen seuranta tai ehkä sopimus itsessään on puutteellinen. Hyvin usein ihmiset ajattelevat, että asia on selvä, kun sopimuksessa on nimet. Silloin työ kuitenkin vasta alkaa toden teolla.

On tärkeää, että rauhansopimuksella on visio, johon yhteisö pystyy sitoutumaan. Vision on oltava toiveikas ja osoitettava ihmisille tulevaisuus, johon he pystyvät uskomaan. Usein huomioon on otettava monia historiallisia tekijöitä. Tämä on erittäin tärkeää, jotta haavat voivat alkaa parantua.

Sitten on vielä kaikki infrastruktuuriin liittyvä yritysten rooli näissä asioissa, institutionaalisten ja kulttuuristen näkökohtien lisäksi. Kaikki nämä roolit on täytettävä. Tarvitaan oikeat ihmiset oikeille paikoille. Heillä on oltava halua rakentaa omaa maataan sen sijaan että palattaisiin entiseen. Jokainen tietää, että vanhat tavat istuvat syvällä.

Nämä ovat suuria kysymyksiä. Muuttuminen on vaikeaa, miten siis kehitystä pidetään yllä? Miten ratkaistaan sellaiset ongelmat kuin korruptio, joka on ainainen riesa hauraissa konfliktin jälkeisissä olosuhteissa?

Miksi korruptio on niin sitkeä haaste tällaisissa oloissa?

Hyvin usein ihmiset kokevat, että juuri tämä on se kipukohta, joka estää heitä pääsemästä eteenpäin. Koetaan, että korruptio estää uudistumisen. Tässä kysytään paljon päättäjiltä, ja jotkut heistä eivät viime kädessä ole valmiita muutokseen. He haluavat pitää yhä kiinni joistakin eduista, joita ovat onnistuneet itselleen haalimaan. Muutokset, joista nyt puhumme, ovat valtavan suuria, eikä niitä pidä aliarvioida.

Meille haasteena on se, miten autamme yhteisöjä jatkamaan oikeaan suuntaan siinä vaiheessa, kun rauhansopimus on allekirjoitettu ja rauhanprosessi on aloitettu. Tutkimustieto osoittaa erittäin selkeästi, että kestävän rauhanprosessin ja pitkäaikaisen rauhan perusedellytys on osallistaminen. Jos rauha on pelkästään eliitin hanke, se tuskin kestää.

Minkälaisia periaatteita yritysten tulisi noudattaa, jotta esimerkiksi infrastruktuuria voitaisiin kehittää tällaisissa oloissa?

Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloite määrittelee kymmenen perusperiaatetta, joita kaikkien konfliktin jälkeisissä olosuhteissa työskentelevien yritysten tulisi noudattaa. Kyse on erittäin perustavanlaatuisista reiluuden ja humaaniuden periaatteista, jotka korostavat kunnioitusta tasa-arvolle ja paikalliselle ympäristölle, sanan kaikissa merkityksissä. Tällaisten periaatteiden noudattamista yleensä edellytetään kaikilta länsimaisilta yrityksiltä. Niiden laiminlyönti olisi erittäin haitallista yrityksille ja niiden toiminnalle.

Mielestäni on olennaista ymmärtää, että näitä periaatteita tulee noudattaa myös konfliktin jälkeisissä tilanteissa, vaikka paikallinen lainsäädäntö ei sitä ehkä vaatisikaan. Näiden perusperiaatteiden noudattaminen on melko hyvä mittapuu sille, miten kansainvälisten yritysten tulisi toimia konfliktista toipuvalla alueella. Useinhan yritysten koetaan käyttävän hyväkseen epävakaita oloja. Hyväksikäytöstä ei ole hyötyä kenellekään, eikä se ole myöskään hyvää bisnestä. On siis tärkeää korostaa toimintatapoja, jotka ovat eduksi paikallisyhteisölle ja jotka auttavat yhteisöä ja koko elinkeinoelämää pitkällä aikavälillä.

Miten suomalaisiin yrityksiin suhtaudutaan alueilla, joilla CMI on toiminut?

Suhtautuminen suomalaisiin tuntuu olevan hyvin positiivista siellä, missä he toimivat. Meidät nähdään pragmaattisena kansana, ja iso etu on se, että meillä ei ole siirtomaamenneisyyttä. Ihmiset tuntevat myös hämmästyttävän hyvin Suomen historiaa. Olimme sata vuotta sitten yksi Euroopan köyhimmistä kansakunnista, ja nyt olemme maailman vauraimpien joukossa. Tämä tarina kiehtoo ihmisiä.

Mutta meitä myös arvostetaan vaikean historiamme takia sekä siksi, että meillä ei ole luokkayhteiskuntaa. Tämä tasa-arvoisuuden ajatus herättää runsaasti vastakaikua, ja on jotakin, mistä me suomalaiset voimme kehittää itsellemme todellisen vahvuuden. Siitä voi olla hyötyä myös suomalaisyrityksille, jos ne noudattavat niitä arvoja, jotka yleisesti mielletään suomalaisiksi arvoiksi.

Close

Jotta vuosikertomuksemme toimisi mahdollisimman hyvin, suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.