Sulje

Ympäristö

Wärtsilän toiminnan ympäristövaikutukset aiheutuvat pitkälti valmistustoiminnasta. Valmistuksen merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät energian ja luonnonvarojen käyttöön ja näin ollen myös toiminnasta aiheutuviin päästöihin. Valmistuksen lisäksi ympäristöä kuormittaa tuotekehityksen edellyttämä tuotteiden ja komponenttien testaustoiminta. Tuotteiden ympäristösuorituskyvyn parantamisen myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin merkittävästi suuremmat kuin testauksen aiheuttama ympäristökuormitus, kun otetaan huomioon tuotteiden koko elinkaari.

Tärkeimmät syyt joidenkin raportissa esitettyjen ympäristövastuun tunnuslukujen huomattaviin vuosittaisiin vaihteluihin ovat:

  • Muutokset tuotantomäärissä
  • Muutokset T&K-testausohjelmissa
  • Muutokset yhtiörakenteessa (liiketoimintojen myynnit, fuusiot ja yrityskaupat)
  • Muutokset raportoinnin laajuudessa ja kattavuudessa.

Ympäristövaikutusten seuranta

Wärtsilä seuraa toimintansa ympäristövaikutuksia seuraavasti:

  • Ilmanlaatutarkkailuun osallistuminen muiden paikallisten sidosryhmien kanssa
  • Ilmaan vapautuvien päästöjen mittaaminen
  • Melutasojen kartoittaminen
  • Säännölliset jätevesianalyysit
  • Maaperäanalyysit
  • Leviämisselvitykset ja bioindikaattoritutkimukset.
Materiaalit
Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan (G4-EN1)
Tärkeimpiä Wärtsilän tuotteissa käytettäviä materiaaleja ovat metallit: valurauta, seos- ja rakenneteräkset, alumiiniseokset ja pronssi. Vuonna 2016 materiaalien kokonaiskulutus oli 84.913 tonnia (100.767). Tärkeimmät materiaaliryhmät olivat metallit 71%, hiekka 22%, ja kemikaalit 2%.
Materiaalit 2016 2015 2014 2013 2012
Materiaalien kokonaiskulutus (t) 84 913 100 767 88 736 91 720 99 570
Metallit (t) 59 898 73 285 65 363 69 991 70 323
Hiekka (t) 18 399 20 915 16 445 16 537 21 279
Kemikaalit (t) 1 831 * 5 025 5 447 3 865 6 730
Muut (t) 3 601 1 542 1 481 1 327 1 238
* Huomattava luokitteluvirhe raportoinnissa korjattiin vuonna 2016, joten luku ei ole suoraan verrattavissa aiempiin vuosiin.
Kierrätettyjen materiaalien osuus (G4-EN2)
Tärkeimmät Wärtsilän tuotteissa käytetyt materiaalit ovat metalleja: valurauta, seos- ja rakenneteräkset, alumiiniseokset ja pronssi. Kierrätysmateriaalin osuus vaihtelee metallin ja toimittajan mukaan. Kierrätysmateriaalia, kuten käytöstä poistettuja kolikoita ja pronssipotkureita, käytetään esim. uusien potkureiden valamiseen.
Energia
Organisaation oma energiankulutus (G4-EN3)
Kokonaisenergiankulutus (terajouleina, TJ) kattaa Wärtsilän yhtiöiden viime vuosina kuluttaman sähkön, lämmön ja polttoaineet. Polttoaineita käytetään pääasiassa moottoreiden testaustoiminnassa. Muut käyttötarkoitukset ovat mm. lämmitys, tuotanto ja kuljetus. Vuonna 2016 polttoaineet olivat uusiutumattomista lähteistä.

Sähköä käytetään valmistustoiminnassa, esimerkiksi komponenttien koneistuksessa, sekä huoltoverstailla ja toimistoissa. Moottoreiden koeajoissa syntyvää sähkö- ja lämpöenergiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Wärtsilän tavoitteena on käyttää tuotettu sähköenergia omiin tarkoituksiinsa ja mahdollisesti myydä osa paikallisille energiayhtiöille. Moottoreiden koeajotoiminnan luonteen vuoksi sähköntuotanto ja yhtiön sähkön tarve eivät ole tasapainossa, minkä vuoksi ylijäämäenergiaa voidaan myydä paikallisille energiayhtiöille.

Wärtsilän lämmönkulutus koostuu lähinnä kiinteistöjen lämmityksestä. Koeajoissa tuotettua lämpöä pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään lämmityksessä. Osa kiinteistöistä kuuluu kaukolämpöverkkoon, osalla on oma lämpökeskus ja osa on sähkölämmitteisiä.
Energia 2016 2015 2014 2013 2012
Kokonaisenergiankulutus (TJ) 1 471 1 539 1 475 1 613 1 691
Sähkönkulutus (MWh) 139 363 142 819 140 713 143 833 143 810
Ostettu sähkö (MWh) 132 771 131 501 131 896 136 098 125 761
Tuotettu sähkö (MWh) 6 592 11 318 8 817 7 735 18 007
Myyty sähkö (MWh) 23 620 21 834 25 548 23 527 22 568
Lämmönkulutus (MWh) 33 542 30 161 25 073 29 077 27 910
Kevyt polttoöljy (t) 3 918 4 801 4 461 4 765 5 096
Raskas polttoöljy (t) 3 647 3 675 3 579 3 755 5 920
Maakaasu (t) 8 614 9 750 8 721 9 806 9 767
Muut polttoaineet (t) 3 209 2 834 3 348 4 214 4 025
Energiaintensiteetti (G4-EN5)
Energia 2016 2015 2014 2013 2012
Kokonaisenergiankulutus (TJ)/liikevaihto 0,313 0,334 0,319 0,354 0,406
Energiankulutuksen vähentäminen (G4-EN6)
Wärtsilän energiatehokkuusohjelma käynnistettiin vuonna 2008. Ohjelman perimmäisenä tavoitteena on yhtiön absoluuttisen energiankulutuksen (GWh) vähentäminen vähintään 10% vuoden 2005 keskikulutuksesta vuoteen 2016 mennessä. Ohjelman käynnistämisen jälkeen yhdeksässä energiaa eniten kuluttavassa maassa on suoritettu kattavat energia-auditoinnit. Auditoinneissa on tunnistettu mahdollisuuksia sekä säästää energiaa että tehostaa energian käyttöä, ja niiden pohjalta on toteutettu konkreettisia toimenpiteitä energian säästämiseksi. Energiansäästötoimenpiteillä on onnistuttu pienentämään mm. sähkön, lämmön ja polttoaineiden kulutusta. Vähemmän energiaa kuluttavissa yrityksissä Wärtsilä on kehittänyt työkaluja energiansäästöpotentiaalin tunnistamiseksi. Vuoden 2016 loppuun mennessä energiasäästöjä on kertynyt 43,3 GWh.
Energiansäästö 2016 2015 2014 2013 2012
Vuosittainen energiasäästö 1,3 GWh 4,6 GWh 1,9 GWh 15,7 GWh 7,5 GWh
Kumulatiivinen energiansäästö 43,3 GWh 42,0 GWh 37,5 GWh 35,6 GWh 19,9 GWh
Vesi
Kokonaisvedenotto lähteittäin (G4-EN8)
Wärtsilän käyttämä vesi voidaan jakaa kahteen kategoriaan: talousvesi ja jäähdytysvesi. Talousvettä käytetään pääasiassa valmistustoiminnoissa, kuten osavalmistuksen työstö- ja pesukoneissa, ja muutamilla tehtailla myös valumuottien tuotannossa sekä suljetun kierron jäähdytysjärjestelmissä. Wärtsilä käyttää merivettä moottoreiden ja prosessien jäähdytykseen.

Vuosittaisen vedenkulutuksen kokonaismäärä jaoteltuna veden lähteen mukaan: Jäähdytysvedestä noin 99% saadaan paikallisista pintavesistä, jonne vapautuu ainoastaan lämpöä puhtaan veden mukana, ja noin 1% jäähdytysvedestä hankitaan kunnallisilta vesilaitoksilta. Wärtsilän kokonaisvedenkulutuksesta vuonna 2016 noin 92% oli jäähdytysvetenä käytettyä merivettä, noin 6% oli vesijohtovettä, noin 1% otettiin suoraan pohjavedestä, ja noin 0,05% sadevettä tai toiselta organisaatiolta saatua, uudelleenkäytettyä jätevettä.
Vesi 2016 2015 2014 2013 2012
Kokonaisvedenkulutus (1 000 m³) 8 444 6 971 7 774 7 534 9 546
Vesijohtoveden kulutus (1 000 m³) 613 703 683 744 799
Jäähdytysveden kulutus (1 000 m³) 7 831 6 268 7 091 6 790 8 747
Vesilähteet, joihin organisaation vedenotolla on merkittävä vaikutus (G4-EN9)
Yhdenkään Wärtsilän tytäryhtiön vedenotolla ei ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta niiden käyttämiin vesilähteisiin.
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden osuus ja kokonaismäärä (G4-EN10)
Wärtsilä Italia S.p.A. kierrätti 153.070 m3 vettä vuonna 2016 johtamalla sen vedenpuhdistuslaitokseen ja käyttämällä puhdistetun veden uudelleen tuotantoprosesseissaan. Määrä vastaa noin 61% Wärtsilä Italian vuotuisesta vedenkulutuksesta ja 2% Wärtsilän kokonaisvedenkulutuksesta vuonna 2016. Muissa Wärtsilän tuotantolaitoksissa ei ole käytössä merkittäviä vedenkierrätysprosesseja.

Päästöt
Kasvihuonekaasujen päästöt (G4-EN15–EN18)
Suorien CO2 -päästöjen lisäksi Wärtsilän toiminnasta aiheutuu epäsuoria CO2 -päästöjä. Vuonna 2016 laskennalliset sekundääriset CO2-päästöt (ostosähköstä ja -lämmöstä) olivat 59.697 tonnia (60.317) ja lentomatkoista aiheutuneet CO2-päästöt olivat 37.972 tonnia (39.033).
Kasvihuonekaasupäästöt 2016 2015 2014 2013 2012
Hiilidioksidipäästöt (t) (suorat) (SCOPE 1) 57 355 63 441 57 477 59 631 63 762
Hiilidioksidipäästöt (t) (epäsuorat) (SCOPE 2) 59 697 60 317 55 989 57 040 54 011
Hiilidioksidipäästöt (t) (epäsuorat – lentomatkat) (SCOPE 3) 168 571 * 39 033 39 619 40 596 39 033
Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti (kaikki) 60,8 35,3 33,1 34,5 37,7
* Sisältää epäsuorat päästöt materiaalien ja energian käytöstä sekä lentämisesta. Vuotta 2016 edeltävät luvut sisältävät päästöt vain lentämisestä.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (G4-EN19)
Wärtsilä on ryhtynyt toimenpiteisiin vähentääkseen epäsuoria CO2-päästöjä. Energiatehokkuussitoumuksen tavoitteena on energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen. Lisäksi Wärtsilän keskeisenä tavoitteena on matkustamisen vähentäminen tiukan matkustuspolitiikan ja virtuaalikokoustyökalujen avulla. Työkaluista kolme tärkeintä ovat: Skype-pikaviestintä, joka mahdollistaa kahden tai useamman henkilön välisen reaaliaikaisen yhteydenpidon; Skype-kokous, jonka avulla useat henkilöt voivat kokoontua verkossa ja jakaa esitysmateriaalin, sekä Telepresence-videokokousjärjestelmä. Wärtsilässä Skype ja Telepresence ovat päivittäisessä käytössä. Skype-kokouksia järjestetään päivittäin noin 1.300, ja Wärtsilän toimistoissa on yhteensä 82 videokonferenssihuonetta 37:ssa maassa, sekä 38 Telepresence-videokokoustilaa 19 maassa.
NOx- ja SOx-päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan (G4-EN21)
Ilmaan vapautuvat päästöt aiheutuvat pääasiassa moottoreiden koeajoista ja valmiiden moottoreiden tai muiden tuotteiden maalaamisesta. Koeajojen päästöt muodostuvat typen oksideista (NOx), rikkidioksidista (SOx), hiilidioksidista (CO2) ja hiukkasista sekä vähäisemmässä määrin muista päästökomponenteista. Moottoreiden ja muiden tuotteiden maalauksessa syntyy haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-päästöjä (VOC = volatile organic compounds). Moottoripäästöjä vähennetään tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä tuotetestauksen avulla. Nämä toimenpiteet aiheuttavat myös päästöjä, mutta niiden tulokset vähentävät valmistettujen moottoreiden tulevia päästöjä.
Päästöt 2016 2015 2014 2013 2012
Typen oksidien päästöt (t) 500 553 519 549 697
Rikkioksidien päästöt (t) 59 63 76 91 145
Hiilivetyjen kokonaispäästöt (t) 116 145 87 130 180
Hiukkaset (t) 9 9 9 10 13
VOC-päästöt (t) 30 40 40 49 51
Valmistusprosessista aiheutuva melu syntyy pääasiassa moottoreiden koeajoista ja tuotantolaitosten katolla olevista ilmanvaihtolaitteista. Melu on pääasiassa matalataajuista ja siten ihmiskorvalla heikosti havaittavissa. Wärtsilä on panostanut meluntorjuntaan käyttämällä asianmukaisia teknisiä ratkaisuja ja onnistunut alentamaan melutasoja huomattavasti. Meluntorjuntatyö on kuitenkin jatkuvaa ja edellyttää säännöllistä seurantaa.
Jätevedet ja jätteet
Päästöt vesistöön jaoteltuna päästölajeittain ja kohteen mukaan (G4-EN22)
Wärtsilä käyttää merivettä moottoreiden ja prosessien jäähdytykseen. Tällöin jäähdytysvesijärjestelmä on erillinen järjestelmä, jossa lämpö on ainoa luonnonvesistöön vapautuva päästö. Jätevedet viemäröidään ja johdetaan paikallisille jätevesien puhdistamoille tai puhdistetaan paikan päällä. Mikäli jätevedet eivät sovellu tavanomaiseen puhdistukseen, ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn, esimerkiksi ongelmajätelaitokselle.

Useilla Wärtsilän tytäryhtiöillä on ympäristöluvat, jotka sallivat puhtaan tai asianmukaisesti puhdistetun veden laskemisen luonnonvesistöihin. Suurin osa tästä purkuvedestä on puhdasta jäähdytysvettä, jossa lämpö on ainoa paikalliseen pintavesistöön vapautuva päästö.

Kokonaisvesipäästöt vuonna 2016 olivat 8.515.221 m3.
Vesipäästöjen kohteet 2016 Kunnallinen viemäri Meri Joki Maaperä
Määrä (m3) 259 858 7 820 626 403 535 31 185
% vesien kokonaispäästöistä 3 92 5 0
Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti (G4-EN23)
Tuotantotoiminta synnyttää monenlaista jätettä, joka voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: ongelmajätteet ja tavanomaiset jätteet. Ongelmajätteet sisältävät lastuamisnesteet, erilaiset jäteöljyt, maali- ja liuotinjätteet, öljyiset jätteet, kiinteät jätteet jne. Tavanomaiset jätteet sisältävät romumetallin, metallilastut, puujätteen, yhdyskuntajätteen, kartongin ja jätepaperin. Kaikki Wärtsilän yhtiöt lajittelevat jätteensä paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Yleisesti ottaen jäteluokat ovat poltettava jäte, kaatopaikkajäte ja kierrätettävä jäte.

Wärtsilällä on neljä jätehuoltoon liittyvää päämäärää, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat:

• vähentää prosesseissa syntyvän jätteen määrää
• hyödyntää jäte raaka-aineena
• hyödyntää jäte energianlähteenä
• hävittää jäte ympäristöä säästävällä tavalla.
Jätteet 2016 2015 2014 2013 2012
Jätteet yhteensä (t) 50 020 52 037 46 829 44 741 62 517
Tavanomaiset jätteet (t) 42 663 44 864 39 409 33 623 39 512
Ongelmajätteet (t) 7 357 7 173 7 420 11 118 23 005
Kaatopaikkajäte (t) 9 962 8 593 9 621 16 875 21 988
Kierrätettävä jäte (t) 30 695 34 074 27 328 14 622 15 423
Poltettava jäte (t) 1 889 2 197 2 460 2 125 2 101
Loppusijoitettava ongelmajäte (t) 964 2 586 2 504 6 360 17 376
Kierrätettävä ongelmajäte (t) 5 470 3 502 3 792 2 796 3 200
Poltettava ongelmajäte (t) 923 1 084 1 124 1 963 2 429
Tuotteet ja palvelut
Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämistoimenpiteiden laajuus (G4-EN27)
Ympäristötuotteet ja -palvelut ovat Wärtsilälle tärkein väylä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Ympäristömyötäisten ratkaisujen ja palveluiden toimittajana Wärtsilä voi auttaa asiakkaitaan kehittämään liiketoimintaansa kestävään suuntaan. Kestävää kehitystä edistävän innovoinnin arvo näkyy laajassa ympäristömyötäisten tuotteiden ja palveluiden valikoimassamme, johon sisältyy hyötysuhdetta parantavia, kaasu- ja nestepäästöjä vähentäviä ja jäteveden ja painolastiveden käsittelyyn liittyviä tekniikoita sekä muita tuotteita ja ratkaisuja, jotka ovat koko elinkaarensa ajan joustavia, tehokkaita, luotettavia, turvallisia, edullisia käyttää ja ympäristökuormitukseltaan vähäisiä.
Kustannukset
Ympäristönsuojelun kokonaiskustannukset ja investoinnit tyypeittäin (G4-EN31)
Wärtsilän toimintaan liittyvät kustannukset on määritelty ympäristökustannuksiksi, jos ne liittyvät ilman-, maaperän- tai vesiensuojeluun, jätehuoltoon, ympäristöasioiden hallintaan tai meluntorjuntaan.

Merkittävä osa tuotekehitysinvestoinneista käytetään ympäristömääräysten noudattamisen varmistamiseen, mistä on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä hyötyä koko arvoketjulle ja viime kädessä ympäristölle.
Kustannukset 2016 2015 2014 2013 2012
Tutkimus- ja tuotekehityskustannukset (MEUR) 131 132 139 185 188
Ympäristökustannukset
Ympäristöinvestoinnit (MEUR) 0,7 0,5 1,9 0,6 0,8
Ympäristökäyttökustannukset (MEUR) 4,0 4,6 4,8 5,1 6,3

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Close

Jotta vuosikertomuksemme toimisi mahdollisimman hyvin, suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.