X
MenuSulje
Open navigation

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Wärtsilän toiminnan ympäristövaikutukset aiheutuvat pitkälti valmistustoiminnasta. Valmistuksen merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät energian ja luonnonvarojen käyttöön ja näin ollen myös toiminnasta aiheutuviin päästöihin. Valmistuksen lisäksi ympäristöä kuormittaa tuotekehityksen edellyttämä tuotteiden ja komponenttien testaustoiminta. Tuotteiden ympäristösuorituskyvyn parantamisen myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin merkittävästi suuremmat kuin testauksen aiheuttama ympäristökuormitus, kun otetaan huomioon tuotteiden koko elinkaari.

Materiaalit
Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan (GRI 301-1)
Tärkeimpiä Wärtsilän tuotteissa käytettäviä materiaaleja ovat metallit: valurauta, seos- ja rakenneteräkset, alumiiniseokset ja pronssi. Vuonna 2017 materiaalien kokonaiskulutus oli 73.738 tonnia (84.913). Tärkeimmät materiaaliryhmät olivat metallit 75%, hiekka 18%, ja kemikaalit 2%.
Materiaalit 2017 2016 2015 2014 2013
Materiaalien kokonaiskulutus (t) 73 738 84 913 100 767 88 736 91 720
Metallit (t) 55 416 59 898 73 285 65 363 69 991
Hiekka (t) 13 493 18 399 20 915 16 445 16 537
Kemikaalit (t) 1 575 1 831 * 5 025 5 447 3 865
Muut (t) 3 255 3 601 1 542 1 481 1 327
* Huomattava luokitteluvirhe raportoinnissa korjattiin vuonna 2016, joten luku ei ole suoraan verrattavissa aiempiin vuosiin.
Kierrätettyjen materiaalien osuus (GRI 301-2)
Tärkeimmät Wärtsilän tuotteissa käytetyt materiaalit ovat metalleja: valurauta, seos- ja rakenneteräkset, alumiiniseokset ja pronssi. Kierrätysmateriaalin osuus vaihtelee metallin ja toimittajan mukaan. Kierrätysmateriaalia, kuten käytöstä poistettuja kolikoita ja pronssipotkureita, käytetään esim. uusien potkureiden valamiseen.
Energia
Organisaation oma energiankulutus (GRI 302-1)
Kokonaisenergiankulutus (terajouleina, TJ) kattaa Wärtsilän yhtiöiden viime vuosina kuluttaman sähkön, lämmön ja polttoaineet. Polttoaineita käytetään pääasiassa moottoreiden testaustoiminnassa. Muut käyttötarkoitukset ovat mm. lämmitys, tuotanto ja kuljetus. Vuonna 2017 polttoaineet olivat uusiutumattomista lähteistä.

Sähköä käytetään valmistustoiminnassa, esimerkiksi komponenttien koneistuksessa, sekä huoltoverstailla ja toimistoissa. Moottoreiden koeajoissa syntyvää sähkö- ja lämpöenergiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Wärtsilän tavoitteena on käyttää tuotettu sähköenergia omiin tarkoituksiinsa ja mahdollisesti myydä osa paikallisille energiayhtiöille. Moottoreiden koeajotoiminnan luonteen vuoksi sähköntuotanto ja yhtiön sähkön tarve eivät ole tasapainossa, minkä vuoksi ylijäämäenergiaa voidaan myydä paikallisille energiayhtiöille.

Wärtsilän lämmönkulutus koostuu lähinnä kiinteistöjen lämmityksestä. Koeajoissa tuotettua lämpöä pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään lämmityksessä. Osa kiinteistöistä kuuluu kaukolämpöverkkoon, osalla on oma lämpökeskus ja osa on sähkölämmitteisiä.
Energia 2017 2016 2015 2014 2013
Kokonaisenergiankulutus (TJ) 1 477 1 471 1 539 1 475 1 613
Sähkönkulutus (MWh) 131 960 139 363 142 819 140 713 143 833
Ostettu sähkö (MWh) 128 176 132 771 131 501 131 896 136 098
Tuotettu sähkö (MWh) 3 784 6 592 11 318 8 817 7 735
Myyty sähkö (MWh) 28 066 23 620 21 834 25 548 23 527
Lämmönkulutus (MWh) 36 890 33 542 30 161 25 073 29 077
Kevyt polttoöljy (t) 4 327 3 918 4 801 4 461 4 765
Raskas polttoöljy (t) 3 798 3 647 3 675 3 579 3 755
Maakaasu (t) 8 393 8 614 9 750 8 721 9 806
Muut polttoaineet (t) 2 811 3 209 2 834 3 348 4 214
Energiaintensiteetti (GRI 302-3)
Energia 2017 2016 2015 2014 2013
Kokonaisenergiankulutus (TJ/ liikevaihto) 0,308 0,313 0,334 0,319 0,354
Energiankulutuksen vähentäminen (GRI 302-4)
Vuoden 2017 alussa Wärtsilä asetti energiansäästötavoitteeksi vähentää absoluuttista energiankulutusta (GWh) vähintään 7 % vuoden 2015 keskikulutuksesta vuoteen 2025 mennessä. Ensimmäisenä vuonna saavutettiin 942 MWH:n pysyvät säästöt pääasiassa vähentämällä sähkön tai lämmön kulutusta. Wärtsilän aiempi energiansäästötavoitekausi alkoi vuonna 2008 ja päättyi vuonna 2016, ja sen aikana saavutettiin 43,3 GWh:n pysyvä energiansäästö.
Energiansäästö 2017 2016 2015 2014 2013
Vuosittainen energiasäästö (GWh) 0,9 1,3 4,6 1,9 15,7
Kumulatiivinen energiansäästö (GWh) 0,9 43,3 42,0 37,5 35,6
Vesi
Vedenotto lähteittäin (GRI 303-1)
Wärtsilän käyttämä vesi voidaan jakaa kahteen kategoriaan: talousvesi ja jäähdytysvesi. Talousvettä käytetään pääasiassa valmistustoiminnoissa, kuten osavalmistuksen työstö- ja pesukoneissa, ja muutamilla tehtailla myös valumuottien tuotannossa sekä suljetun kierron jäähdytysjärjestelmissä. Wärtsilä käyttää merivettä moottoreiden ja prosessien jäähdytykseen.

Vuosittaisen vedenkulutuksen kokonaismäärä jaoteltuna veden lähteen mukaan: Jäähdytysvedestä noin 99% saadaan paikallisista pintavesistä, jonne vapautuu ainoastaan lämpöä puhtaan veden mukana, ja noin 1% jäähdytysvedestä hankitaan kunnallisilta vesilaitoksilta. Wärtsilän kokonaisvedenkulutuksesta vuonna 2017 noin 95% oli jäähdytysvetenä käytettyä merivettä, noin 4% oli vesijohtovettä, noin 1% otettiin suoraan pohjavedestä, ja noin 0,01% sadevettä tai toiselta organisaatiolta saatua, uudelleenkäytettyä jätevettä.
Vesi 2017 2016 2015 2014 2013
Kokonaisvedenkulutus (1 000 m³) 12 749 8 444 6 971 7 774 7 534
Vesijohtoveden kulutus (1 000 m³) 631 613 703 683 744
Jäähdytysveden kulutus (1 000 m³) 12 118 7 831 6 268 7 091 6 790
Vesilähteet, joihin organisaation vedenotolla on merkittävä vaikutus (GRI 303-2)
Yhdenkään Wärtsilän tytäryhtiön vedenotolla ei ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta niiden käyttämiin vesilähteisiin.
Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi (GRI 303-3)
Wärtsilä Italia S.p.A. kierrätti 123.164 m3 vettä vuonna 2017 johtamalla sen vedenpuhdistuslaitokseen ja käyttämällä puhdistetun veden uudelleen tuotantoprosesseissaan. Määrä vastaa noin 42% Wärtsilä Italian vuotuisesta vedenkulutuksesta ja 1% Wärtsilän kokonaisvedenkulutuksesta vuonna 2017. Muissa Wärtsilän tuotantolaitoksissa ei ole käytössä merkittäviä vedenkierrätysprosesseja.
Päästöt
Kasvihuonekaasujen päästöt ja intensiteetti (GRI 305-1, 305-2, 305-3, 305-4)
Suorien CO2 -päästöjen lisäksi Wärtsilän toiminnasta aiheutuu epäsuoria CO2 -päästöjä. Vuonna 2017 laskennalliset sekundääriset CO2e-päästöt (ostosähköstä ja -lämmöstä) olivat 56.002 tonnia (59.697) ja lentomatkoista aiheutuneet CO2e-päästöt olivat 34.846 tonnia (37.972). Vuonna 2017 ei esiintynyt biogeenisiä CO2-päästöjä.
Kasvihuonekaasupäästöt 2017 2016 2015 2014 2013
Hiilidioksidipäästöt (tCO2e) (suorat) (SCOPE 1) 57 998 57 355 63 441 57 477 59 631
Hiilidioksidipäästöt (tCO2e) (epäsuorat) (SCOPE 2) 56 002 59 697 60 317 55 989 57 040
Hiilidioksidipäästöt (tCO2e) (epäsuorat – lentomatkat) (SCOPE 3) 155 537* 168 571* 39 033 39 619 40 596
Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti (kaikki) 56,1 60,8 35,3 33,1 34,5
* Sisältää epäsuorat päästöt materiaalien ja energian käytöstä sekä lentämisesta. Vuotta 2016 edeltävät luvut sisältävät päästöt vain lentämisestä.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (GRI 305-5)
Wärtsilä on ryhtynyt toimenpiteisiin vähentääkseen epäsuoria CO2-päästöjä. Energiatehokkuussitoumuksen tavoitteena on energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen. Lisäksi Wärtsilän keskeisenä tavoitteena on matkustamisen vähentäminen tiukan matkustuspolitiikan ja virtuaalikokoustyökalujen avulla. Työkaluista kolme tärkeintä ovat: Skype-pikaviestintä, joka mahdollistaa kahden tai useamman henkilön välisen reaaliaikaisen yhteydenpidon; Skype-kokous, jonka avulla useat henkilöt voivat kokoontua verkossa ja jakaa esitysmateriaalin, sekä Telepresence-videokokousjärjestelmä. Wärtsilässä Skype ja Telepresence ovat päivittäisessä käytössä. Skype-kokouksia järjestetään päivittäin noin 1.300, ja Wärtsilän toimistoissa on yhteensä 95 videokonferenssihuonetta 41:ssa maassa, sekä 38 Telepresence-videokokoustilaa 19 maassa. Lisäksi on otettu käyttöön monia muita yhteistyötä helpottavia työkaluja. Vaikka edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutuksia ei olekaan mahdollista mitata, toteutetuilla paikallisilla toimenpiteillä on saavutettu arviolta yhteensä 5.618 tonnin CO2e vähennys vuonna 2017.
NOx- ja SOx-päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan (GRI 305-7)
Ilmaan vapautuvat päästöt aiheutuvat pääasiassa moottoreiden koeajoista ja valmiiden moottoreiden tai muiden tuotteiden maalaamisesta. Koeajojen päästöt muodostuvat typen oksideista (NOx), rikkidioksidista (SOx), hiilidioksidista (CO2) ja hiukkasista sekä vähäisemmässä määrin muista päästökomponenteista. Moottoreiden ja muiden tuotteiden maalauksessa syntyy haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-päästöjä (VOC = volatile organic compounds). Moottoripäästöjä vähennetään tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä tuotetestauksen avulla. Nämä toimenpiteet aiheuttavat myös päästöjä, mutta niiden tulokset vähentävät valmistettujen moottoreiden tulevia päästöjä.
Päästöt 2017 2016 2015 2014 2013
Typen oksidien päästöt (t) 534 500 553 519 549
Rikkioksidien päästöt (t) 62 59 63 76 91
Hiilivetyjen kokonaispäästöt (t) 131 116 145 87 130
Hiukkaset (t) 8 9 9 9 10
VOC-päästöt (t) 36 30 40 40 49
Valmistusprosessista aiheutuva melu syntyy pääasiassa moottoreiden koeajoista ja tuotantolaitosten katolla olevista ilmanvaihtolaitteista. Melu on pääasiassa matalataajuista ja siten ihmiskorvalla heikosti havaittavissa. Wärtsilä on panostanut meluntorjuntaan käyttämällä asianmukaisia teknisiä ratkaisuja ja onnistunut alentamaan melutasoja huomattavasti. Meluntorjuntatyö on kuitenkin jatkuvaa ja edellyttää säännöllistä seurantaa.
Jätevedet ja jätteet
Päästöt vesistöön jaoteltuna päästölajeittain ja kohteen mukaan (GRI 306-1)
Wärtsilä käyttää merivettä moottoreiden ja prosessien jäähdytykseen. Tällöin jäähdytysvesijärjestelmä on erillinen järjestelmä, jossa lämpö on ainoa luonnonvesistöön vapautuva päästö. Jätevedet viemäröidään ja johdetaan paikallisille jätevesien puhdistamoille tai puhdistetaan paikan päällä. Mikäli jätevedet eivät sovellu tavanomaiseen puhdistukseen, ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn, esimerkiksi ongelmajätelaitokselle.

Useilla Wärtsilän tytäryhtiöillä on ympäristöluvat, jotka sallivat puhtaan tai asianmukaisesti puhdistetun veden laskemisen luonnonvesistöihin. Suurin osa tästä purkuvedestä on puhdasta jäähdytysvettä, jossa lämpö on ainoa paikalliseen pintavesistöön vapautuva päästö.

Kokonaisvesipäästöt vuonna 2017 olivat 12.691.935 m3.
Vesipäästöjen kohteet 2017 Kunnallinen viemäri Meri Joki Maaperä Uusiokäyttö
Määrä (m3) 213 760 12 109 678 336 985 29 559 1 953
% vesien kokonaispäästöistä 2 95 3 0 0
Jätteet jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti (GRI 306-2)
Tuotantotoiminta synnyttää monenlaista jätettä, joka voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: ongelmajätteet ja tavanomaiset jätteet. Ongelmajätteet sisältävät lastuamisnesteet, erilaiset jäteöljyt, maali- ja liuotinjätteet, öljyiset jätteet, kiinteät jätteet jne. Tavanomaiset jätteet sisältävät romumetallin, metallilastut, puujätteen, yhdyskuntajätteen, kartongin ja jätepaperin. Kaikki Wärtsilän yhtiöt lajittelevat jätteensä paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Yleisesti ottaen jäteluokat ovat poltettava jäte, kaatopaikkajäte ja kierrätettävä jäte.

Wärtsilällä on neljä jätehuoltoon liittyvää päämäärää, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat:

• vähentää prosesseissa syntyvän jätteen määrää
• hyödyntää jäte raaka-aineena
• hyödyntää jäte energianlähteenä
• hävittää jäte ympäristöä säästävällä tavalla.
Jätteet 2017 2016 2015 2014 2013
Jätteet yhteensä (t) 32 580 50 020 52 037 46 829 44 741
Tavanomaiset jätteet (t) 28 928 42 663 44 864 39 409 33 623
Ongelmajätteet (t) 3 651 7 357 7 173 7 420 11 118
Kaatopaikkajäte (t) 3 198 9 962 8 593 9 621 16 875
Kierrätettävä jäte (t) 23 647 30 695 34 074 27 328 14 622
Poltettava jäte (t) 1 990 1 889 2 197 2 460 2 125
Kompostoitava jäte (t) 95
Loppusijoitettava ongelmajäte (t) 548 964 2 586 2 504 6 360
Kierrätettävä ongelmajäte (t) 2 113 5 470 3 502 3 792 2 796
Poltettava ongelmajäte (t) 990 923 1 084 1 124 1 963
Tuotteet ja palvelut
Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämistoimenpiteiden laajuus
Ympäristötuotteet ja -palvelut ovat Wärtsilälle tärkein väylä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Ympäristömyötäisten ratkaisujen ja palveluiden toimittajana Wärtsilä voi auttaa asiakkaitaan kehittämään liiketoimintaansa kestävään suuntaan. Kestävää kehitystä edistävän innovoinnin arvo näkyy laajassa ympäristömyötäisten tuotteiden ja palveluiden valikoimassamme, johon sisältyy hyötysuhdetta parantavia, kaasu- ja nestepäästöjä vähentäviä ja jäteveden ja painolastiveden käsittelyyn liittyviä tekniikoita sekä muita tuotteita ja ratkaisuja, jotka ovat koko elinkaarensa ajan joustavia, tehokkaita, luotettavia, turvallisia, edullisia käyttää ja ympäristökuormitukseltaan vähäisiä.
Kustannukset
Ympäristönsuojelun kokonaiskustannukset ja investoinnit
Wärtsilän toimintaan liittyvät kustannukset on määritelty ympäristökustannuksiksi, jos ne liittyvät ilman-, maaperän- tai vesiensuojeluun, jätehuoltoon, ympäristöasioiden hallintaan tai meluntorjuntaan.

Merkittävä osa tuotekehitysinvestoinneista käytetään ympäristömääräysten noudattamisen varmistamiseen, mistä on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä hyötyä koko arvoketjulle ja viime kädessä ympäristölle.
Kustannukset 2017 2016 2015 2014 2013
Tutkimus- ja tuotekehityskustannukset (MEUR) 141 131 132 139 138*
Ympäristökustannukset
Ympäristöinvestoinnit (MEUR) 4,0 0,7 0,5 1,9 0,6
Ympäristökäyttökustannukset (MEUR) 3,8 4,0 4,6 4,8 5,1
*Oikaistu, luvut sisältävät jatkuvat toiminnot

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?