
Toimitusjohtaja John Jung tuo keskusteluun usein tuoreen näkökulman, olipa aihe mikä tahansa. On helppo ymmärtää, miksi energiavarastojen mahdollisuuksista innostunut sijoittajaryhmä palkkasi hänet vastaperustetun Greensmith Energyn vetäjäksi vuonna 2009.
Akkutekniikkaan perustuvien energiaratkaisujen markkinapotentiaali oli jo noussut puheenaiheeksi, mutta Jung halusi laajentaa näkökulmaa sähköverkon tasolle ja panostaa kilpailijoista erottuvaan teknologiaan:
”Päätin, että valitsemme aivan toisen strategian ja suunnan kuin muut. Muita alan toimijoita kiinnosti paremman akun tai kotikäyttöön tarkoitettujen pienten järjestelmien kehittäminen – minä uskoin, että tärkeää on vaikuttaa heti alusta lähtien tuntuvasti itse sähköverkkoon teollisen kokoluokan asennuksilla.”
”Uskoin myös, että järjestelmän osina akkuinnovaatioiden kehittely jatkuu loputtomiin, eikä yksikään akku sovellu kaikenlaiseen energian varastointiin. Ennen kaikkea minusta oli järkevämpää mieltää energiavarasto samoin kuin hajautettu tietokone, joka datakeskusten ja nykyisen pilviteknologian tapaan voi olla iso tai pieni, se voi olla integroitavissa verkkoon tarpeen mukaan ja voi myös palvella useaa käyttötarkoitusta samanaikaisesti.
Jung näki energian varastointiteknologiassa mahdollisuuksia kehittyä joustavaksi ja ohjelmoitavaksi resurssiksi, joka voisi palvella niin sähkön tuotantoa kuin jakelua ja täydentäisi verkon muita komponentteja integrointi- ja optimointialgoritmien avulla. Hän aavisteli, että energiavarastot voisivat olla ensimmäinen monikäyttöinen laite, jota kaiken kokoiset ja tyyppiset verkko-operaattorit eri puolilla maailmaa voisivat hyödyntää erilaisten verkon ylikuormitusongelmien ratkaisemiseen.
”Sijoittajat olivat lähinnä kiinnostuneita panostamaan riskipääomaa akkuteknologian ja -kemian kehittämiseen, kun taas meidän teknologiastrategiamme lähti siitä, että energian varastointi tarjoaa valtavaa lisäarvopotentiaalia skaalauksen, integroinnin, ohjelmistojen ja datan kautta. Tähän liittyen oli rakennettava alusta, jolla eri sovelluksiin tarkoitettuja erilaisia akkuja voitaisiin hyödyntää ja integroida saumattomasti kaikkeen muuhun verkkoympäristöön.”
Jungin esimerkki täysin toiselta alalta on iPhone:
”Ei kukaan välitä puhelimessa olevista mikrosiruista – ne ovat pelkkää kulutustavaraa. Varsinainen lisäarvo on kaikessa, mitä puhelimella voi tehdä ja siinä, kuinka valtavan monta tuotetta yksi laite ja sovellusalusta on korvannut. Applen vuoden 2016 viimeisen neljänneksen iPhone-myynti ylittikin kaikkien PC-valmistajien tietokonemyynnin."