X
MenuSulje
Open navigation

KESTÄVÄN KEHITYKSEN VARMENNUS 2017

Yhteisvoimin kohti vähähiilisempää merenkulkua

Merenkulun merkittävimmät toimijat yhdistävät voimansa tukeakseen alan kehitystä kohti vähähiilistä tulevaisuutta.

Global Industry Alliance on Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kesäkuussa 2017 käynnistämä julkisen ja yksityisen sektorin aloite vähähiilisen merenkulun tukemiseksi. Aloitteen tavoitteena on yhdessä tunnistaa ja raivata esteitä, joita energiatehokkaiden teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoon liittyy. Wärtsilän panos yhtenä 16 hankekumppanista on merenkulun polttoainetehokkuuteen liittyvä asiantuntemus. Lisäksi yhtiö tukee rahallisesti aloitteen toimintaa GIA-rahaston kautta.

”Merenkulkusektorin hiilipäästöjen pienentäminen ei tunnetusti ole mikään helppo tehtävä, eikä merkittäviä parannuksia energiatehokkuudessa pystytä saavuttamaan soolosuorituksilla. GIA on erinomainen esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin välisestä innovatiivisesta yhteistyömallista, jolla voidaan edistää vähähiilisen merenkulun sekä yhä paremman energiatehokkuuden kehitystä”, sanoo Maailman ympäristörahaston (GEF), YK:n kehitysohjelman (UNDP) ja IMO:n Global Maritime Energy Efficiency Partnerships -yhteisprojektin (GloMEEP) tekninen neuvonantaja Astrid Dispert. GIA toimii GloMEEPin alaisuudessa.

Dispert huomauttaa, että vaikka laivojen energiatehokkuutta voidaan merkittävästi parantaa operointitavoilla, niistä ei ole vielä muodostunut yhteisiä tai parhaita käytäntöjä. GIA:n tehtävänä on tutkia syitä tähän – mitkä ovat taustalla olevat tekniset ja kaupalliset esteet ja miten ne voidaan poistaa.

Aina on varaa parantaa

Vaikka merikuljetukset ovat jo nykyisellään yksi ekologisimmista ja taloudellisimmista tavaroiden ja hyödykkeiden kuljetusmuodoista, Dispertin mukaan niiden ympäristövaikutuksia voidaan yhä parantaa.

”Energiatehokkuutta voi kohentaa yksinkertaisesti huolehtimalla aluksen kunnossapidosta sekä ottamalla käyttöön uusia, innovatiivisia teknologioita, mutta myös maissa tehtävät päätökset ovat tärkeitä. Näitä ovat esimerkiksi kuljetussopimuksessa määriteltävät laivan käyttöön liittyvät operointispesifikaatiot, kuten nopeus ja lasti, joilla voi olla merkittävä vaikutus kuljetusten kokonaistehokkuuteen.”

Dispert toteaa, että merenkulun päästöjen pienentämiseen on jo nyt tarjolla useita taloudellisesti kannattavia ratkaisuja. Potkureiden kiillotus, veden virtauksen optimointi ja rungon puhdistaminen ovat esimerkkejä toimenpiteistä, jotka tarjoavat kustannuksia suuremmat energiansäästöt. IMO:n toisen kasvihuonekaasuselvityksen (Second IMO GHG Study) mukaan laivojen energiankulutusta ja CO2-päästöjä voitaisiin leikata operointitapojen muutoksilla ja olemassa olevilla teknologioilla jopa 75 prosenttia. Toimenpiteet ovat usein kustannustehokkaita ja tarjoavat nettohyötyjä, sillä alhaisemmat polttoainekustannukset nopeuttavat käyttö- ja investointikulujen takaisinmaksua.

Muita haasteita Dispertin mukaan on vähähiilisten teknologioiden käyttöönotto kehittyvillä alueilla.

”Haastetta kasvattaa entisestään se, että monissa kehitysmaissa ei ole teknologiayhteistyötä ja teknologioiden levittämistä ja käyttöönottoa tukevia rakenteita. Tämä pätee etenkin pieniin saarivaltioihin ja vähiten kehittyneisiin maihin. GIA:n etuihin lukeutuukin kyky saada kehitysmaiden päättäjien ja yksityisen sektorin toimijoiden huomio osakseen.”

Innovaatiot ovat merkittävästi parantaneet merenkulun kokonaistehokkuutta ja turvallisuutta sekä pienentäneet sen ympäristöjalanjälkeä.

Innovaatiot ratkaisevassa roolissa

Teknologiset innovaatiot ovat merenkulun menestystarinan ytimessä. Innovaatiot ovat merkittävästi parantaneet merenkulun kokonaistehokkuutta ja turvallisuutta sekä pienentäneet sen ympäristöjalanjälkeä. Dispertin näkemyksen mukaan sähkökäyttöiset ja autonomisesti liikennöivät alukset ovat kiinnostavimpia nykyaloitteita. Niiden avulla saadaan tietoa energiatehokkaiden teknologioiden laajemmasta käyttöpotentiaalista sekä teknisistä ja operointiin liittyvistä asioista, jotka vaativat lisää tutkimus- ja kehitystyötä.

”Polttoainevalikoima laajenee myös jatkuvasti, ja vähähiilisten polttoaineiden, kuten LNG:n, metanolin ja erilaisten biopolttoaineiden käyttö yleistyy. Suuntauksen ennakoidaan jatkuvan, sillä IMO on päättänyt pudottaa laivapolttoaineiden rikkipitoisuusrajan rikkipäästöjen kontrollialueiden ulkopuolella 3,5 prosentista 0,5 prosenttiin vuoden 2020 alusta.”

Big data ja data-analytiikka tarjoavat Dispertin mukaan myös kiinnostavia mahdollisuuksia merenkulkusektorille. Suurten tietomäärien avulla yritykset voivat toteuttaa muutoksia, jotka parantavat niiden kannattavuutta sekä tehostavat alusten toimintoja ja pienentävät niiden hiilijalanjälkeä. GIA:ssa on mukana keskeisiä kumppaneita, esimerkiksi satamaviranomaiset, joiden rooli vähähiilisemmän merenkulun kehittämisessä nähdään ratkaisevan tärkeäksi.

”Uusia innovaatioita ja teknologioita epäilemättä nousee jatkossakin esiin sitä mukaan kun IMO kehittää ja tiukentaa kansainvälisen merenkulun päästömääräyksiä. Olemme sitoutuneet tukemaan innovaatioita ja poistamaan niiden käyttöönoton esteitä. Samalla tuemme merenkulun toimintatapojen kehitystä entistä kestävämmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi”, Dispert toteaa lopuksi.

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?