Avaa/sulje valikko
Open navigation

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Wärtsilän toiminnan ympäristövaikutukset aiheutuvat pitkälti valmistustoiminnasta. Valmistuksen merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät energian ja luonnonvarojen käyttöön ja näin ollen myös toiminnasta aiheutuviin päästöihin. Valmistuksen lisäksi ympäristöä kuormittaa tuotekehityksen edellyttämä tuotteiden ja komponenttien testaustoiminta. Tuotteiden ympäristösuorituskyvyn parantamisen myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin merkittävästi suuremmat kuin testauksen aiheuttama ympäristökuormitus, kun otetaan huomioon tuotteiden koko elinkaari.

Materiaalit
Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan (GRI 301-1)
Tärkeimpiä Wärtsilän tuotteissa käytettäviä materiaaleja ovat metallit: valurauta, seos- ja rakenneteräkset, alumiiniseokset ja pronssi. Vuonna 2019 materiaalien kokonaiskulutus oli 84.081 tonnia (103.332). Tärkeimmät materiaaliryhmät olivat metallit 80%, hiekka 14% ja kemikaalit 2%.
Materiaalit 2019 2018 2017 2016 2015
Materiaalien kokonaiskulutus (t) 84 081 103 332 73 738 84 913 100 767
Metallit (t) 67 123 85 820 55 416 59 898 73 285
Hiekka (t) 11 957 13 055 13 493 18 399 20 915
Kemikaalit (t) 1 520 1 422 1 575 1 831* 5 025
Muut (t) 3 482 3 035 3 255 3 601 1 542
* Huomattava luokitteluvirhe raportoinnissa korjattiin vuonna 2016, joten luku ei ole suoraan verrattavissa aiempiin vuosiin.
Kierrätettyjen materiaalien osuus (GRI 301-2)
Tärkeimmät Wärtsilän tuotteissa käytetyt materiaalit ovat metalleja: valurauta, seos- ja rakenneteräkset, alumiiniseokset ja pronssi. Kierrätysmateriaalin osuus vaihtelee metallin ja toimittajan mukaan. Kierrätysmateriaalia, kuten käytöstä poistettuja kolikoita ja pronssipotkureita, käytetään esimerkiksi uusien potkureiden valamiseen.
Energia
Organisaation oma energiankulutus (GRI 302-1)
Kokonaisenergiankulutus (terajouleina, TJ) kattaa Wärtsilän yhtiöiden viime vuosina kuluttaman sähkön, lämmön ja polttoaineet. Polttoaineita käytetään pääasiassa moottoreiden testaustoiminnassa. Muut käyttötarkoitukset ovat muun muassa lämmitys, tuotanto ja kuljetus. Vuonna 2019 polttoaineet olivat uusiutumattomista lähteistä.

Sähköä käytetään valmistustoiminnassa, esimerkiksi komponenttien koneistuksessa, sekä huoltoverstailla ja toimistoissa. Moottoreiden koeajoissa syntyvää sähkö- ja lämpöenergiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Wärtsilän tavoitteena on käyttää tuotettu sähköenergia omiin tarkoituksiinsa ja mahdollisesti myydä osa paikallisille energiayhtiöille. Moottoreiden koeajotoiminnan luonteen vuoksi sähköntuotanto ja yhtiön sähkön tarve eivät ole tasapainossa, minkä vuoksi ylijäämäenergiaa voidaan myydä paikallisille energiayhtiöille.

Wärtsilän lämmönkulutus koostuu lähinnä kiinteistöjen lämmityksestä. Koeajoissa tuotettua lämpöä pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään lämmityksessä. Osa kiinteistöistä kuuluu kaukolämpöverkkoon, osalla on oma lämpökeskus ja osa on sähkölämmitteisiä.
Energia 2019 2018 2017 2016 2015
Kokonaisenergiankulutus (TJ) 1 404 1 538 1 477 1 471 1 539
Sähkönkulutus (MWh) 124 843 132 572 131 960 139 363 142 819
Ostettu sähkö (MWh) 119 092 128 878 128 176 132 771 131 501
Tuotettu sähkö (MWh) 5 751 3 694 3 784 6 592 11 318
Myyty sähkö (MWh) 32 812 32 019 28 066 23 620 21 834
Lämmönkulutus (MWh) 31 429 32 937 36 890 33 542 30 161
Kevyt polttoöljy (t) 6 089 6 223 4 327 3 918 4 801
Raskas polttoöljy (t) 3 343 3 381 3 798 3 647 3 675
Maakaasu (t) 8 064 9 783 8 393 8 614 9 750
Muut polttoaineet (t) 1 329 1 238 2 811 3 209 2 834
Energiaintensiteetti (GRI 302-3)
Energia 2019 2018 2017 2016 2015
Kokonaisenergiankulutus (TJ/liikevaihto MEUR) 0,272 0,300 0.308 0,313 0,334
Energiankulutuksen vähentäminen (GRI 302-4)
Vuoden 2017 alussa Wärtsilä asetti energiansäästötavoitteeksi vähentää absoluuttista energiankulutusta (GWh) vähintään 7% vuoden 2015 keskikulutuksesta vuoteen 2025 mennessä. Toiseen seurantavuoteen mennessä on saavutettu 3,4 GWh:n pysyvä säästö energiankulutuksessa, pääasiassa vähentämällä sähkön ja lämmön kulutusta.
Energiansäästö 2019 2018 2017
Vuosittainen energiasäästö (GWh) 0,5 2,0 0,9
Kumulatiivinen energiansäästö (GWh) 3,4 2,9 0,9
Vesi
Vedenotto lähteittäin (GRI 303-1)
Wärtsilän käyttämä vesi voidaan jakaa kahteen kategoriaan: talousvesi ja jäähdytysvesi. Talousvettä käytetään pääasiassa valmistustoiminnoissa, kuten osavalmistuksen työstö- ja pesukoneissa, ja muutamilla tehtailla myös valumuottien tuotannossa sekä suljetun kierron jäähdytysjärjestelmissä. Wärtsilä käyttää merivettä moottoreiden ja prosessien jäähdytykseen.

Vuosittaisen vedenkulutuksen kokonaismäärä jaoteltuna veden lähteen mukaan: Jäähdytysvedestä noin 99% saadaan paikallisista pintavesistä, jonne vapautuu ainoastaan lämpöä puhtaan veden mukana, ja noin 1% jäähdytysvedestä hankitaan kunnallisilta vesilaitoksilta. Wärtsilän kokonaisvedenkulutuksesta vuonna 2019 noin 94% oli jäähdytysvetenä käytettyä merivettä, noin 5% oli vesijohtovettä ja noin 0,4% otettiin suoraan pohjavedestä tai oli sadevettä.
Vesi 2019 2018 2017 2016 2015
Kokonaisvedenkulutus (1 000 m³) 11 268 12 607 12 749 8 444 6 971
Vesijohtoveden kulutus (1 000 m³) 648 652 631 613 703
Jäähdytysveden kulutus (1 000 m³) 10 621 11 954 12 118 7 831 6 268
Vesilähteet, joihin organisaation vedenotolla on merkittävä vaikutus (GRI 303-2)
Yhdenkään Wärtsilän tytäryhtiön vedenotolla ei ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta niiden käyttämiin vesilähteisiin.
Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi (GRI 303-3)
Wärtsilä Italia S.p.A. kierrätti 101.698 m3 vettä vuonna 2019 johtamalla sen vedenpuhdistuslaitokseen ja käyttämällä puhdistetun veden uudelleen tuotantoprosesseissaan. Määrä vastaa noin 28% Wärtsilä Italian vuotuisesta vedenkulutuksesta ja 1% Wärtsilän kokonaisvedenkulutuksesta vuonna 2019. Muissa Wärtsilän tuotantolaitoksissa ei ole käytössä merkittäviä vedenkierrätysprosesseja.
Päästöt
Kasvihuonekaasujen päästöt ja intensiteetti (GRI 305-1, 305-2, 305-3, 305-4)
Suorien CO2-päästöjen lisäksi Wärtsilän toiminnasta aiheutuu epäsuoria CO2-päästöjä. Vuonna 2019 laskennalliset sekundääriset CO2e-päästöt (sijaintiperusteinen laskentatapa) (ostosähköstä ja -lämmöstä) olivat 40.911 tonnia (47.347) ja lentomatkoista aiheutuneet CO2e-päästöt olivat 34.700 tonnia (40.945). Vuonna 2019 ei esiintynyt biogeenisiä CO2-päästöjä.
Kasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) 2019 2018 2017 2016 2015
Hiilidioksidipäästöt (tCO2e) (suorat) (SCOPE 1) 56 568 59 949 57 998 57 355 63 441
Hiilidioksidipäästöt (tCO2e) (epäsuorat) (SCOPE 2) 40 911 47 347 56 002 59 697 60 317
Hiilidioksidipäästöt (tCO2e) (epäsuorat) (SCOPE 3) 164 550 208 330 155 537* 168 571* 39 033
Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti (kaikki) 50,8 61,5 56,1 60,8 35,3
* Sisältää epäsuorat päästöt materiaalien ja energian käytöstä sekä lentämisesta. Vuotta 2016 edeltävät luvut sisältävät päästöt vain lentämisestä.
Kasvihuonekaasupäästöt (hankintaperusteiset) 2019 2018
Hiilidioksidipäästöt (tCO2e) (suorat) (SCOPE 1) 56 568 59 949
Hiilidioksidipäästöt (tCO2e) (epäsuorat) (SCOPE 2) 53 453 63 768
Hiilidioksidipäästöt (tCO2e) (epäsuorat) (SCOPE 3) 160 960 204 065
Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti (kaikki) 52,5 63,9
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (GRI 305-5)
Wärtsilä on ryhtynyt toimenpiteisiin vähentääkseen epäsuoria CO2-päästöjä. Energiatehokkuussitoumuksen tavoitteena on energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen. Lisäksi Wärtsilän keskeisenä tavoitteena on matkustamisen vähentäminen tiukan matkustuspolitiikan ja virtuaalikokoustyökalujen avulla: Skype-/Teams-kokoukset omalta tietokoneelta käsin, jolloin useita henkilöitä voi kommunikoida pikaviesteillä ja jakaa toisilleen esitysmateriaaleja, sekä neuvotteluhuoneisiin asennetut videokokousjärjestelmät. Skype-/Teams-palvelua ja videokokouksia käytetään Wärtsilässä jatkuvasti. Skype-/Teams-tapaamisia kertyy päivittäin noin 1.700. Perinteisiä videokokousjärjestelmiä on 160 neuvotteluhuoneessa 49 maassa. Lisäksi uusi yleistyvä ratkaisu ovat Skype-/Teams-huoneet, joita on muutamassa maassa yhteensä 50 kappaletta. Lisäksi onnistuimme vuonna 2019 vähentämään työhön liittyvien lentomatkojen hiilidioksidipäästöjä 15% eli 6.245 ekvivalenttitonnia verrattuna edellisvuoteen.
NOx- ja SOx-päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan (GRI 305-7)
Ilmaan vapautuvat päästöt aiheutuvat pääasiassa moottoreiden koeajoista ja valmiiden moottoreiden tai muiden tuotteiden maalaamisesta. Koeajojen päästöt muodostuvat typen oksideista (NOx), rikkidioksidista (SOx), hiilidioksidista (CO2) ja hiukkasista sekä vähäisemmässä määrin muista päästökomponenteista. Moottoreiden ja muiden tuotteiden maalauksessa syntyy haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-päästöjä. Moottoripäästöjä vähennetään tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä tuotetestauksen avulla. Nämä toimenpiteet aiheuttavat myös päästöjä, mutta niiden tulokset vähentävät valmistettujen moottoreiden tulevia päästöjä.
Päästöt 2019 2018 2017 2016 2015
Typen oksidien päästöt (t) 544 545 534 500 553
Rikkioksidien päästöt (t) 51 55 62 59 63
Hiilivetyjen kokonaispäästöt (t) 139 164 131 116 145
Hiukkaset (t) 7 7 8 9 9
VOC-päästöt (t) 37 45 36 30 40
Valmistusprosessista aiheutuva melu syntyy pääasiassa moottoreiden koeajoista ja tuotantolaitosten katolla olevista ilmanvaihtolaitteista. Melu on pääasiassa matalataajuista ja siten ihmiskorvalla heikosti havaittavissa. Wärtsilä on panostanut meluntorjuntaan käyttämällä asianmukaisia teknisiä ratkaisuja ja onnistunut alentamaan melutasoja huomattavasti. Meluntorjuntatyö on kuitenkin jatkuvaa ja edellyttää säännöllistä seurantaa.
Jätevedet ja jätteet
Päästöt vesistöön jaoteltuna päästölajeittain ja kohteen mukaan (GRI 306-1)
Wärtsilä käyttää merivettä moottoreiden ja prosessien jäähdytykseen. Tällöin jäähdytysvesijärjestelmä on erillinen järjestelmä, jossa lämpö on ainoa luonnonvesistöön vapautuva päästö. Jätevedet viemäröidään ja johdetaan paikallisille jätevesien puhdistamoille tai puhdistetaan paikan päällä. Mikäli jätevedet eivät sovellu tavanomaiseen puhdistukseen, ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn, esimerkiksi ongelmajätelaitokselle.

Useilla Wärtsilän tytäryhtiöillä on ympäristöluvat, jotka sallivat puhtaan tai asianmukaisesti puhdistetun veden laskemisen luonnonvesistöihin. Suurin osa tästä purkuvedestä on puhdasta jäähdytysvettä, jossa lämpö on ainoa paikalliseen pintavesistöön vapautuva päästö.

Kokonaisvesipäästöt vuonna 2019 olivat 11.196.069 m³.
Vesipäästöjen kohteet 2019 Kunnallinen viemäri Meri Joki Maaperä Uusiokäyttö
Määrä (m³) 201 313 10 620 945 361 529 10 242 2 040
% vesien kokonaispäästöistä 1,8 94,9 3,2 0,1 0
Jätteet jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti (GRI 306-2)
Tuotantotoiminta synnyttää monenlaista jätettä, joka voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: ongelmajätteet ja tavanomaiset jätteet. Ongelmajätteet sisältävät lastuamisnesteet, erilaiset jäteöljyt, maali- ja liuotinjätteet, öljyiset jätteet, kiinteät jätteet jne. Tavanomaiset jätteet sisältävät romumetallin, metallilastut, puujätteen, yhdyskuntajätteen, kartongin ja jätepaperin. Kaikki Wärtsilän yhtiöt lajittelevat jätteensä paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Yleisesti ottaen jäteluokat ovat poltettava jäte, kaatopaikkajäte ja kierrätettävä jäte.

Wärtsilällä on neljä jätehuoltoon liittyvää päämäärää, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat:

• vähentää prosesseissa syntyvän jätteen määrää
• hyödyntää jäte raaka-aineena
• hyödyntää jäte energianlähteenä
• hävittää jäte ympäristöä säästävällä tavalla.
Jätteet 2019 2018 2017 2016 2015
Jätteet yhteensä (t) 30 287 36 025 32 580 50 020 52 037
Tavanomaiset jätteet (t) 26 439 31 240 28 928 42 663 44 864
Ongelmajätteet (t) 3 847 4 785 3 651 7 357 7 173
Kaatopaikkajäte (t) 2 022 4 051 3 198 9 962 8 593
Kierrätettävä jäte (t) 22 133 24 791 23 647 30 695 34 074
Poltettava jäte (t) 2 215 2 305 1 990 1 889 2 197
Kompostoitava jäte (t) 69 92 95
Loppusijoitettava ongelmajäte (t) 318 579 548 964 2 586
Kierrätettävä ongelmajäte (t) 2 261 3 063 2 113 5 470 3 502
Poltettava ongelmajäte (t) 1 268 1143 990 923 1 084
Tuotteet ja palvelut
Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämistoimenpiteiden laajuus
Ympäristötuotteet ja -palvelut ovat Wärtsilälle tärkein väylä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Ympäristömyötäisten ratkaisujen ja palveluiden toimittajana Wärtsilä voi auttaa asiakkaitaan kehittämään liiketoimintaansa kestävään suuntaan. Kestävää kehitystä edistävän innovoinnin arvo näkyy laajassa ympäristömyötäisten tuotteiden ja palveluiden valikoimassamme, johon sisältyy hyötysuhdetta parantavia, kaasu- ja nestepäästöjä vähentäviä ja jäteveden ja painolastiveden käsittelyyn liittyviä tekniikoita sekä muita tuotteita ja ratkaisuja, jotka ovat koko elinkaarensa ajan joustavia, tehokkaita, luotettavia, turvallisia, edullisia käyttää ja ympäristökuormitukseltaan vähäisiä.
Kustannukset
Ympäristönsuojelun kokonaiskustannukset ja investoinnit
Wärtsilän toimintaan liittyvät kustannukset on määritelty ympäristökustannuksiksi, jos ne liittyvät ilman-, maaperän- tai vesiensuojeluun, jätehuoltoon, ympäristöasioiden hallintaan tai meluntorjuntaan.

Merkittävä osa tuotekehitysinvestoinneista käytetään ympäristömääräysten noudattamisen varmistamiseen, mistä on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä hyötyä koko arvoketjulle ja viime kädessä ympäristölle.
Kustannukset 2019 2018 2017 2016 2015
Tutkimus- ja tuotekehityskustannukset (MEUR) 164 165 141 131 132
Ympäristökustannukset
Ympäristöinvestoinnit (MEUR) 1,0 0,6 4,0 0,7 0,5
Ympäristökäyttökustannukset (MEUR) 3,8 4,0 3,8 4,0 4,6

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?