Avaa/sulje valikko
Open navigation

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Perustiedot

Wärtsilä Oyj Abp on pörssinoteerattu suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu yhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Hiililaiturinkuja 2, 00180 Helsinki. Wärtsilä Oyj Abp on Wärtsilä-konsernin emoyhtiö.

Wärtsilä on kansainvälisesti johtava älykkään teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Wärtsilä maksimoi asiakkaiden alusten ja voimalaitosten ympäristötehokkuuden ja taloudellisuuden keskittymällä kestäviin innovaatioihin, data-analytiikkaan ja kokonaishyötysuhteeseen.

Vuonna 2019 Wärtsilän liikevaihto oli 5,2 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 19.110. Yrityksellä on yli 200 toimipistettä yli 80 maassa eri puolilla maailmaa. Wärtsilän osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.

Wärtsilä Oyj Abp:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 29.1.2020 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

 

Laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2019 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, eläkejärjestelyistä aiheutuvia varoja ja velkoja, käyvän arvon suojaukseen tarkoitettuja suojauskohteita ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Luvut ovat miljoonia euroja lukuun ottamatta liitettä 32. Lähipiiritapahtumat ja liitettä 34. Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut, jotka on esitetty tuhansissa euroissa.

 

IFRS-standardimuutokset

Konserni otti vuonna 2019 käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet ja muutetut standardit sekä uuden tulkinnan.

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai myöhemmin alkavilla tilikausilla) käsittelee vuokrasopimusten määritelmää, kirjaamista, arvostamista sekä esitettäviä liitetietoja. IFRS 16 korvaa standardin IAS 17 Vuokrasopimukset.

Standardin IAS 17 mukaisesti ennen tilikautta 2019 kirjatut ja aktivoidut rahoitusleasingsopimukset on luokiteltu käyttöoikeusomaisuuseriksi ja vastaava vuokrasopimusvelka on kirjattu taseeseen. Vuokralleantajan kirjanpito pysyy standardissa IAS 17 esitetyn kaltaisena, ja vuokralleantaja luokittelee myös jatkossa sopimukset joko rahoitusleasingsopimuksiin tai muihin vuokrasopimuksiin.

IFRS 16:n mukaan kaikki vuokrasopimukset esitetään vuokralleottajan taseessa. Standardi edellyttää yhtiöitä kirjaamaan käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokravelat taseeseen. Nämä arvostetaan tulevien vuokranmaksujen nykyarvoon. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdyt poistot kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan kirjataan myös vuokrasopimusvelasta aiheutuvat korkokulut. Vuokrasopimuksen määritelmän mukaan siihen sisältyy yksilöity omaisuuserä, joka on asiakkaan määräysvallassa määrätyn ajanjakson ajan. Taseeseen kirjaamiseen liittyvät helpotukset koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä sekä arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia. Vuokralleantajan kirjanpito pysyy standardissa IAS 17 esitetyn kaltaisena.

Wärtsilä-konsernin vuokrasopimukset koskevat lähinnä toimistotiloja sekä joitakin kone- ja laitevuokrasopimuksia. Sovellettavien tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti konserni kirjaa vuokrasopimukset taseeseen vuokravelkoina ja käyttöoikeusomaisuuseränä. Vuokranmaksut esitetään velkojen takaisinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina. Vuokranmaksut esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokriin liittyvät korot liiketoiminnan rahavirrassa. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.

Konserni sovelsi käyttöönotossa yksinkertaistettua menettelytapaa. Konserni käyttää kahta standardin sallimaa helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joiden kesto on alle 12 kuukautta, sekä arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin. Konsernin laskelmien mukaan pääomitetun vuokravelan nettonykyarvo on 212 miljoonaa euroa:

MEUR
Leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien nimellisarvo 31.12.2018 284
Muuttuvat vuokrat -23
Jäännösarvo -3
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut -15
Vielä alkamattomat vuokrasopimukset, joihin Wärtsilä on sitoutunut -3
Vuokrasopimusvelan nimellisarvo 1.1.2019 240
Nykyarvo 212

Vuokrasopimusvelan nimllisarvo arvostetaan vuokranmaksujen nykyarvoon. Vuokranmaksut eivät sisällä muuttuvia vuokria. Muuttuvat vuokrat, joita ei sisällytetä vuokravelan alkuperäiseen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Vuokrakausi on vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi jatko- tai irtisanomisoptio, jos vuokralleottaja tulee kohtuullisen todennäköisesti käyttämään jatko-option. Keinotekoisen lyhytaikaisten vuokrasopimusten ja toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokrakaudet määritellään johdon tekemien realististen arvioiden perusteella. Siirtymävaiheessa vuokranmaksut diskontattiin konsernin lisäluoton korolla. Lisäluoton korkoina käytettiin asiaankuuluvien pankkienvälisten korkojen ja konsernin lainasalkun keskimarginaalin summaa, ja ne ovat valuuttakohtaisia.

Konserni kirjasi siirtymähetkellä 213 miljoonan euron suuruisen käyttöoikeusomaisuuserän, 169 miljoonan euron pitkäaikaisen ja 43 miljoonan euron lyhytaikaisen vuokrasopimusvelan. Vuokrasopimuksista aiheutuvat vuokrakulut vähenivät vuonna 2019 noin 54 miljoonalla eurolla ja korkokulut kasvoivat noin 5 miljoonalla eurolla. Tilikauden 2019 kokonaispoistokulut kasvoivat tuloslaskelmassa 49 miljoonalla eurolla käyttöoikeusomaisuuserän poistojen johdosta. Vertailulukuja ei ole oikaistu.

Lyhennetty tase
MEUR 31.12.2018 IFRS 16
-oikaisu
1.1.2019
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 1 747 1 747
Aineelliset hyödykkeet 324 -2 321
Käyttöoikeusomaisuuserät 215 215
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 66 66
Muut sijoitukset 16 16
Laskennalliset verosaamiset 129 129
Muut saamiset 86 86
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 369 213 2 581
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 1 165 1 165
Muut saamiset 2 038 2 038
Rahavarat 487 487
Lyhytaikaiset varat yhteensä 3 690 -1 3 690
Varat yhteensä 6 059 212 6 271
Oma pääoma
Osakepääoma 336 336
Muu oma pääoma 2 082 2 082
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 2 418 2 418
Määräysvallattomien omistajien osuus 14 14
Oma pääoma yhteensä 2 432 2 432
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 748 169 917
Laskennalliset verovelat 99 99
Muut velat 245 245
Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 092 169 1 261
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 74 43 117
Muut velat 2 461 2 461
Lyhytaikaiset velat yhteensä 2 535 43 2 578
Velat yhteensä 3 627 212 3 839
Oma pääoma ja velat yhteensä 6 059 212 6 271

IAS 28:n muutokset: Pitkäaikaiset osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia sovelletaan pitkäaikaisiin osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä, joihin ei sovelleta pääomaosuusmenetelmää. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 19:n muutos: Järjestelyjen muutos, supistaminen tai velvoitteiden täyttäminen (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos selventää kirjanpitokäsittelyä, kun järjestelyjen muutos tai supistaminen tai velvoitteiden täyttäminen tapahtuu raportointikauden aikana. Muutoksessa määritellään, että kun järjestelyjen muutos tai supistaminen tai velvoitteiden täyttäminen tapahtuu vuotuisen raportointikauden aikana, yhtiön on käytettävä päivitettyjä oletuksia palvelukustannuksen ja nettokoron määrittämiseksi. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IFRS 9:ään: Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus - muutokset muuttavat IFRS 9:n olemassa olevia irtisanomisoikeuksiin liittyviä vaatimuksia, jotta kyseiset erät voidaan kirjata jaksotettuun hankintamenoon (tai liiketoimintamallista riippuen muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon) myös negatiivisen korvauksen maksamisen tilanteessa. Ilman muutosta nämä rahoitusvarat olisi arvostettava tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta koskee tuloverojen kirjanpitokäsittelyä, kun verokohtelu sisältää epävarmuutta, joka vaikuttaa IAS 12:n soveltamiseen. Pääasiallinen kysymys koskee sitä, hyväksyykö veroviranomainen konsernin valitseman verokohtelun. Tätä arvioitaessa oletus on, että veroviranomaisilla on käytettävissään kaikki olennaiset tiedot esitetyn verokohtelun arviointia varten. Tulkinnalla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2015-2017: Vuosittaiset parannukset sisältävät pieniä muutoksia neljään standardiin. Parannuksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

 

Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää yrityksen johdolta harkintaan perustuvia ratkaisuja sekä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä muihin tietoihin, kuten ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymisajankohtana, on mahdollista, että toteumat poikkeavat näistä arvioista.

Wärtsilän johdon harkintaan perustuvia arvioita ja oletuksia edellyttäviä olennaisimpia eriä ovat: myyntituottojen tuloutus erityisesti pitkäaikaisten hankkeiden ja sopimusten osalta, arvonalentumistestauksessa käytetyt olettamukset, saamisten ja varastojen arvostaminen, vuokrasopimusten pituuden määrittelyssä käytetty harkinta, määrätyissä eläke-etuusvelvoitteissa käytettävät arviot ja oletukset, takuuvarausten ja muiden juridisia riskejä tai epävarmoja veroseuraamuksia koskevien varausten kirjaaminen. Lisäksi liiketoimintojen yhdistämisten kirjanpitokäsittely voi vaatia merkittävää johdon harkintaa.

Asiakassopimuksiin liittyvien maksujen saamisen todennäköisyyden arvioiminen edellyttää harkintaa, ja se voi vaikuttaa tulojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään.

Tiettyjen hankkeiden sekä pitkäaikaisten sopimusten tuotot tuloutetaan panokseen perustuvalla menetelmällä, kun hankkeen tai sopimuksen lopputulos pystytään luotettavasti määrittämään. Edistyminen ja kannattavuus perustuvat johdon arvioihin, jotka edellyttävät merkittävää harkintaa valmiusasteesta, kokonaiskustannuksista ja hankkeen valmistumisajankohdasta. Arvioita tarkistetaan säännöllisesti. Kirjattuja myyntituottoja ja kustannuksia oikaistaan projektin aikana, kun oletuksia koko projektin lopputulemasta päivitetään. Oletusten muutokset liittyvät ensisijaisesti hankkeen tai sopimuksen aikataulujen, toimitusten laajuuden, teknologian, kustannusten sekä mahdollisten muiden tekijöiden muutoksiin.

Sen arvioiminen, onko kyse projektin sopimusvelvoitteista erotettavista erillisistä tavaroista ja palveluista, edellyttää harkintaa ja sillä voi olla vaikutusta tuottojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään.

Projektiliiketoiminnassa sopimuksiin liittyy yleensä erilaisia harkinnanvaraisia elementtejä. Johto arvioi uudelleen kunakin raportointikauden päättymispäivänä transaktion hinnan, mikä edellyttää merkittävää harkintaa, koska tämä vaikuttaa tuoton kirjaamisajankohtaan. Myös saamisten arvostamiseen liittyy arvioita, jotka liittyvät lähinnä saamisten todennäköisyyteen.

Harkinnan käyttöä edellyttää myös sen arvioiminen, käsitelläänkö saman asiakkaan kanssa solmittuja erilaisia sopimuksia yhtenä sopimuksena, koska tämä edellyttää arviota siitä, onko sopimukset neuvoteltu yhdessä tai liittyvätkö ne muulla tavoin toisiinsa. Tuoton kirjaamisen ajankohta ja määrä voivat vaihdella riippuen siitä, käsitelläänkö kahta sopimusta erikseen vai yhtenä sopimuksena.

Takuuvaraus kirjataan myyntituoton tuloutuksen yhteydessä. Varaus perustuu kokemusperäiseen tietoon tulevien ja nykyisten reklamaatiokustannusten hoitamiseen tarvittavan takuuvarauksen tasosta. Tuotteisiin voi sisältyä uutta, monimutkaista teknologiaa, mikä osaltaan vaikuttaa kyseisiin arvioihin ja voi johtaa siihen, etteivät aiemmin tehdyt varaukset aina ole riittäviä.

Liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittely saattaa edellyttää arvioita hankittujen varallisuuserien käyvästä arvosta ja toteutuneiden ehdollisten vastikkeiden määrästä. Lisäksi liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon muodossa kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Käyttöarvon määrittämisessä käytetään arvioita tulevasta markkinakehityksestä, kuten kasvua ja kannattavuutta sekä muita olennaisia tekijöitä. Vaikutuksiltaan merkittävimpiä arvioiden perustana olevia tekijöitä ovat myynnin kasvu markkina-alueella, liiketulos, omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika, tulevat investointitarpeet sekä diskonttokorko. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa arvioituihin tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin.

Konserni on vastaajana eräissä varsinaisesta liiketoiminnasta syntyneissä oikeudenkäynneissä. Tällaiseen prosessiin liittyvä varaus kirjataan, mikäli epäsuotuisa tulos on todennäköinen ja tappio voidaan määrittää kohtuullisella varmuudella. Lopullinen tulos voi poiketa näistä arvioista.

Arviot veroveloista ja -saamisista liittyvät pääasiassa käynnissä olevien verotarkastusten arvioituihin lopputuloksiin sekä verotuksen tappioihin liittyvien laskennallisten verosaamisten arvostamiseen. Käyttämättömistä verotuksen tappioista ja muista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verosaaminen vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että syntyy verotettavaa tuloa.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden määrän arvioiminen perustuu vakuutusmatemaattisiin arvioihin koskien mm. tulevia palkankorotuksia, diskonttauskorkoja ja rahastoitujen varojen tuottoja. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa eläkevelvoitteisiin ja eläkekuluihin.

 

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Wärtsilä Oyj Abp:n sekä kaikki ne tytäryhtiöt, jotka ovat konsernin määräysvallassa. Konsernilla on määräysvalta yhtiöön silloin, kun se olemalla osallisena yhtiössä altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Kun konsernilla ei ole enemmistöä ääni- tai muista vastaavista oikeuksista, konserni ottaa huomioon kaikki asianmukaiset tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien sopimusjärjestelyt, äänioikeudet ja mahdolliset äänioikeudet, arvioidessaan, onko sillä määräysvaltaa yhtiöön. Konserni arvioi määräysvaltansa yhtiöön uudelleen, jos tosiseikat ja olosuhteet viittaavat siihen, että määräysvallan osatekijöissä on tapahtunut muutoksia.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Tällöin luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Konsernin lisätessä omistusosuuttaan sellaisessa yhtiössä, jossa Wärtsilällä on jo ollut määräysvalta, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai siihen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina, ylittää konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvoille suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain. Hankintameno sisältää mahdolliset käypään arvoon arvostetut luovutetut varat. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan nämä käsitellään hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi kausille, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan, lukuun ottamatta vieraan- tai omanpääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja.

Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Määräysvallattomien omistajien osuus erotetaan tilikauden tuloksesta sekä laajasta tuloksesta. Konsernin taseessa määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään omassa pääomassa.

Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä mahdollinen ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi määritelty ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden viimeisenä päivänä, ja tästä aiheutuva tappio tai voitto kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi määriteltyä ehdollista vastiketta ei arvosteta uudelleen.

Hyperinflaatiosta kärsivissä maissa toimivien tytäryhtiöiden taloudelliset tiedot oikaistaan standardin IAS 29 mukaisesti silloin, kun hyperinflaation vaikutusta konsernitilinpäätökseen pidetään olennaisena.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta merkitsee yleensä sitä, että konsernilla on 20–50% yrityksen äänivallasta.

Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta perustuu osapuolten väliseen sopimukseen.

Konsernin osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä huomattavan vaikutusvallan tai yhteisen määräysvallan saamisesta lähtien sen päättymiseen saakka. Sijoitukset osakkuusyrityksiin kirjataan aluksi hankintamenoon, ja hankintameno kasvaa tai vähenee osakkuusyrityksen nettovaroissa hankintapäivän jälkeen tapahtuvien muutosten perusteella suhteutettuna konsernin omistusosuuteen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksista on esitetty konsernin tuloslaskelmassa omana eränään ennen liiketulosta rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Wärtsilän osuus hankintapäivän jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä sisältyy konsernin omaan pääomaan. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää kyseisen sijoituksen hankintamenon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon. Kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita ei tämän jälkeen huomioida, ellei konsernilla ole muita osakkuus- tai yhteisyrityksiin liittyviä velvoitteita.

Osakkuus- ja yhteisyritysten konsernitilinpäätökseen yhdistämisestä johtuvat valuuttakurssimuutokset, jotka kirjataan omaan pääomaan, ilmoitetaan tuloslaskelmassa osana voittoa tai tappiota, kun omistusosuus muuttuu.

Pitkäaikaiset myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvan käytön seurauksena. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä: myynnin on oltava erittäin todennäköinen, omaisuuserän on oltava nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä tavanomaisin ehdoin, johdon on oltava sitoutunut omaisuuserän myyntiin ja myynnin voidaan odottaa toteutuvan vuoden sisällä luokittelusta.

Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Samalla poistot ja hankintamenon jaksotukset on lopetettava. Lopetetulla toiminnolla tarkoitetaan sellaista yhteisön osaa, joka on luovutettu tai luokiteltu myytävänä olevaksi. Lisäksi se joko edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan edelleenmyyntitarkoituksessa.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden luvut on oikaistu asianmukaisesti. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään omalla rivillään konsernin taseessa vertailukauden lukuja oikaisematta.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutassa (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on Wärtsilä Oyj Abp:n toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaiset tytäryhtiöt

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmien ja laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät muunnetaan euroiksi kunkin vuosineljänneksen keskikurssia käyttäen ja taseet raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Tilikauden tuloksen ja muiden laajan tuloksen erien muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omana eränään omassa pääomassa. Ulkomaisten yksiköiden hankinnoista syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, tytäryhtiöön liittyvät omaan pääomaan kirjatut kertyneet kurssimuutoserot kirjataan myyntihetkellä tuloslaskelmaan osana voittoa tai tappiota.

Ulkomaan valuutan määräiset erät

Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Saamiset ja velat muunnetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvistä saamisista ja veloista syntyvät kurssierot kirjataan niitä vastaavien tuloslaskelman erien oikaisuiksi, ja ne sisältyvät liiketulokseen. Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot esitetään tuloslaskelman rahoituserissä pois lukien sellaisista pitkäaikaisista lainoista syntyvät kurssierot, jotka ovat osa konsernin tytäryhtiöön tekemää nettosijoitusta. Ne kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa.

 

Liikevaihto ja myynnin tuloutusperiaatteet

Tuotot on esitetty nettona, josta on vähennetty välilliset verot, sopimussakot ja alennukset. Tuotot kirjataan, kun tavaroiden hallinta tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, siihen määrään, jonka konserni arvioi olevansa oikeutettu saamaan kyseisten tavaroiden ja palveluiden luovutuksesta. Transaktion hintaan saattaa sisältyä erilaisia elementtejä, kuten sopimussakkoja, suoritusbonuksia ja alennuksia. Raportointipäivään mennessä kirjattu tuotto kuvastaa Wärtsilän tuottaman palvelun arvoa asiakkaalle.

Asiakassopimuksista saadut tuotot ovat peräisin neljästä eri tulotyypistä. Kaikkia tulotyyppejä esiintyy molemmissa raportoivissa segmenteissä: Wärtsilä Marine- ja Wärtsilä Energy -liiketoiminnoissa.

Tuotemyynnit koostuvat varaosien ja standardilaitteistojen myynneistä, joista tuotot kirjataan sillä hetkellä, kun tuotteiden hallinta luovutetaan asiakkaalle, yleensä tavaroiden toimittamisen yhteydessä. Tuotemyyntisopimukset sisältävät pääasiassa yhden suoritusvelvoitteen. 

Tavarat ja palvelut -tyyppiset tulot liittyvät lyhytaikaisiin palvelusuorituksiin, joihin sisältyy palvelun ja laitteiden yhdistelmän toimittaminen. Tuotto kirjataan sillä hetkellä, kun palvelu suoritetaan. Tavarat ja palvelut -tyyppiset sopimukset sisältävät pääasiassa yhden suoritusvelvoitteen. 

Projektit sisältävät lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset projektit. Sopimusehdoista ja projektin kestosta riippuen tuotto kirjataan tietyllä hetkellä tai ajan kuluessa. Tuotot, jotka liittyvät Marine-liiketoiminnan pitkäaikaisiin projekteihin, kuten kaasuratkaisujen toimittamissopimukset, integroitujen ratkaisujen projektit, laivojen suunnittelu, sekä Energy-liiketoiminnan standardisopimukset, kirjataan ajan kuluessa. Tuotot räätälöidyistä laitetoimituksista tuloutetaan yhtenä ajankohtana sekä Marine- että Energy-liiketoiminnassa. Projektisopimuksiin kuuluu pääasiassa yksi suoritusvelvoite, mutta tietyissä olosuhteissa ne voivat sisältää useita suoritusvelvoitteita merenkulkutoimialalla, kun sopimus sisältää useiden yksikköjen toimituksen.

Pitkäaikaisiin sopimuksiin sisältyvät pitkäaikaiset operointi- ja huoltosopimukset, joista tuotot kirjataan ajan kuluessa. Tähän tulotyyppiin kuuluvaan sopimukseen sisältyy yleensä yksi suoritusvelvoite kutakin toimitusta kohden.

Asiakassopimukset sisältävät usein Wärtsilän Yleisten ehtojen mukaisia takuita, joita pidetään osana asiakkaalle annettua lupausta. Laajat takuut tai takuut, jotka asiakas on vapaaehtoisesti ostanut, on ilmoitettu erillisinä suoritusvelvoitteina.

Ajan kuluessa kirjattavat tuotot arvostetaan panokseen perustuvalla menetelmällä (syntyneiden menojen perusteella arvioitu edistyminen), kun sopimuksen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Kun lopputulosta ei pystytä luotettavasti määrittämään, aiheutuneet kulut rasittavat sen tilikauden tulosta, jolloin ne syntyvät, mutta tulot kirjataan vain siltä osin kuin yhtiö saa todellisten kustannusten määrää vastaavia tuloja. Kaikki tappiot kirjataan kuluiksi välittömästi. Jos tavaroiden ja palveluiden tuotot kirjataan tiettynä hetkenä, tämä hetki määräytyy sen mukaan, milloin hallinta luovutetaan asiakkaalle. Hallinnan luovutus perustuu pääasiassa riskien ja palkkioiden siirtymiseen toimitusehdon mukaisesti.

Jos saman asiakkaan kanssa on lyhyen aikavälin kuluessa solmittu useita sopimuksia, arvioidaan sopimuksia yhdessä.

Konserni soveltaa asiakassopimuksiin liittyvien merkittävien rahoituskomponenttien osalta IFRS 15.63:n mukaista käytännön soveltamista. Jos sopimuksessa sovittujen maksujen ja asiakkaalle luvattujen tavaroiden tai palvelun luovutuksen välinen aika on korkeintaan yksi vuosi, mahdollisen merkittävän rahoituskomponentin osalta ei tehdä oikaisua.

Konserni soveltaa myös IFRS 15.94:ssä esitettyä käytännön soveltamista, jonka mukaan yritys voi kirjata kuluiksi sopimuksen hankkimisesta syntyvät lisäkustannukset, jos omaisuuserän poistoaika, jonka yritys olisi kirjannut, on korkeintaan yksi vuosi. Wärtsilälle ei ole syntynyt mitään sellaisia sopimuksen hankkimiseen liittyviä kuluja, jotka olisi kirjattava varallisuuseräksi.

 

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet ja muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

Eläkejärjestelyt

Konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat kiinteät maksut kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, johon ne kohdistuvat. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkesäätiöille tai eläkevakuutusyhtiöille. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt voivat olla rahastoimattomia, kokonaan rahastoimattomia tai osittain rahastoimattomia. Etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty kustakin järjestelystä erikseen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvalla vakuutusmatemaattisella menetelmällä. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat on arvostettu käypään arvoon tilikauden viimeisenä päivänä.

Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä muut uudelleenarvostukset kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Työsuoritukseen perustuvana menona kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisesta eläkejärjestelystä syntyvä korkokustannus perustuu arvostuksessa käytettyyn diskonttokorkoon. Työsuoritukseen perustuva kustannus raportoidaan työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja korkokustannukset rahoituskuluissa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen laskennan suorittavat hyväksytyt vakuutusmatemaatikot.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen lisäksi Wärtsilällä on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia, jotka esitetään erillään etuuspohjaisista eläkkeistä. Kaikki muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuten etuuspohjaiset eläkkeet velvoitteena varojen käypään arvoon. Pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien muutokset on esitetty konsernin tuloslaskelmalla.

Osakeperusteiset maksut

Yhtiön bonusohjelma, joka on sidottu yhtiön osakkeen arvon kehitykseen ennalta määrättynä ajanjaksona, arvostetaan raportointipäivän osakkeen käypään arvoon ja kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan bonusohjelman juoksuaikana. Bonukselle asetetaan yläraja. Kun bonusohjelma loppuu ja työssäoloehto täyttyy, bonus maksetaan käteisenä ja/tai osakkeina.

 

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä muodostuva liikearvo on jäännöserä, joka syntyy vähennettäessä hankintamenosta hankkijaosapuolen osuus hankitun kohteen käypään arvoon arvostetusta nettovarallisuudesta hankintapäivänä. Hankintameno arvostetaan kokonaisuudessaan käypään arvoon sisältäen myös mahdollisen aikaisemman omistuksen hankinnan kohteessa.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jonka aikana ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että kehitysprojekti tuottaa konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja täyttää kirjaamiskriteerit, mukaan lukien tekninen ja taloudellinen käyttökelpoisuus. Tällaiset projektit liittyvät uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai tuotantoprosessien kehittämiseen. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoidut kehittämismenot sekä kehitystoiminnan koneet ja laitteet kirjataan tasapoistoina kuluiksi vaikutusaikanaan, joka on 5–10 vuotta. Poistojen kirjaaminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tutkimus- ja kehitystoimintaan saadut julkiset avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Aktivoituihin tuotekehitysmenoihin liittyvät tuet netotetaan hankintamenoon.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti, ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Wärtsilän muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, lisenssit, ohjelmistot, asiakassuhteet ja muut siirrettävissä olevat teollisoikeudet. Nämä arvostetaan hankintamenoon, poikkeuksena liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet, jotka arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista niistä menoista, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi käyttötarkoitustaan varten.

Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Määräaikaan sidotuista aineettomista hyödykkeistä kirjataan poistot sopimuskauden kuluessa. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden oletetun toimitusajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Muiden aineettomien hyödykkeiden ohjeelliset poistoajat ovat:

  • ohjelmistot 3–7 vuotta
  • tutkimus- ja kehittämismenot 5–10 vuotta
  • muut aineettomat hyödykkeet 5–20 vuotta.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden päättymispäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Hankintamenon jaksotukset on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi.

Aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

 

Aineelliset hyödykkeet

Konserniyhtiöiden aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintameno sisältää ne menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Saadut avustukset kirjataan hankintamenon vähennyksinä. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Ne vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan taseeseen osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Ehdot täyttävä hyödyke on omaisuuserä, jonka valmiiksi saattaminen sen aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidosta johtuvat menot käsitellään investointeina, ja ne kirjataan poistoina kuluiksi vaikutusaikanaan. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluiksi, kun ne toteutuvat.

Konsernin soveltamat poistoajat perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

  • rakennukset 10–40 vuotta
  • koneet ja laitteet 5–20 vuotta
  • muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.

Varallisuuserät poistetaan tasapoistoina niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden päättymispäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Poistot on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi.

Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot muihin liiketoiminnan kuluihin.

 

Vuokrasopimukset

Konsernin aktivoidut vuokrasopimukset koskevat lähinnä toimistotiloja sekä joitakin ajoneuvo-, tuotantolaitteisto- ja kone- ja laitevuokrasopimuksia. Rakennuksia koskevien vuokrasopimusten kesto on keskimäärin noin 8 vuotta ja koneita ja laitteita koskevien vuokrasopimusten keskimäärin noin 4 vuotta. Konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkaessa. Sopimuksen määrittely vuokrasopimukseksi riippuu siitä, onko Wärtsilällä oikeus kontrolloida vuokraamansa hyödykkeen käyttöä sopimuksen voimassaoloajan ajan.

Standardin IFRS 16 mukaisesti määritelty käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon sen alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä suoritetut vuokranmaksut (vähennettyinä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla), mahdolliset vuokralleottajalle syntyneet alkuvaiheen välittömät menot sekä arvio menoista, jotka aiheutuvat kohdeomaisuuserän purkamisesta ja poistamisesta, sen sijaintipaikan ennallistamisesta tai kohdeomaisuuserän ennallistamisesta vuokrasopimuksen ehtojen mukaiseen kuntoon, elleivät kyseiset kustannukset aiheudu vaihto-omaisuuden valmistamisesta.

Vuokrasopimusvelan alkuperäinen nimellisarvo on vuokrakautena suoritettavien maksujen nykyarvo. Vuokranmaksuihin sisältyvät kiinteät vuokrat, jäännösarvotakuiden perusteella todennäköisesti maksettavat määrät, kohtuullisen varmasti käytettävien jatkamisoptioiden hinta sekä vuokrasopimuksen irtisanomisesta johtuvat sanktiot, jos vuokrakaudessa on otettu huomioon, että vuokralleottaja käyttää vuokrasopimuksen päättämisoption. Vuokranmaksut diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on määriteltävissä. Muussa tapauksessa käytetään vuokralleottajan lisäluoton korkoa. Lisäluoton korkoina käytetään asiaankuuluvien pankkienvälisten korkojen ja konsernin lainasalkun keskimarginaalin summaa, ja ne ovat valuuttakohtaisia.

Vuokranmaksut eivät sisällä mahdollisia muuttuvia vuokria. Muuttuvat vuokrat, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan alkuperäiseen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmaan.

Vuokrakausi on vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi jatko- tai irtisanomisoptio, jos vuokralleottaja tulee kohtuullisen todennäköisesti käyttämään jatko-option. Vuokrasopimusten vuokrakaudet määritellään etenkin irtisanomis- ja osto-option sisältävien sekä toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten kohdalla johdon tekemien realistisien arvioiden perusteella.

Alkuperäisen arvostuksen jälkeen, käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alkuperäiseen arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdyt poistot kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan kirjataan myös vuokrasopimusvelasta aiheutuvat korkokulut. Vuokrasopimusvelat arvostetaan alkuperäisiin arvoihin vähennettynä vuokranmaksujen pääoman osuudella.

Vuokranmaksut esitetään velkojen takaisinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina. Vuokranmaksut esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokriin liittyvät korot liiketoiminnan rahavirrassa. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.

Sopimuksissa voi yhdistyä toimittajaosapuolen erilaisia velvoitteita, jotka saattavat olla vuokrasopimuskomponenteista koostuva yhdistelmä tai vuokrasopimuskomponenteista ja muista kuin vuokrasopimuskomponenteista koostuva yhdistelmä. Vuokrasopimuskomponentit ja muut komponentit kirjataan erikseen, ja vastike kohdistetaan eri komponenteille suhteellisten erillishintojen perusteella. 

Vuokrasopimuskomponentit ja muut komponentit erotetaan. Jos komponenttien erottaminen ei ole mahdollista, vuokrasopimukseen kuulumattoman komponentin kirjanpidollisessa käsittelyssä käytetään harkintaa. Valintaa siitä, erotetaanko vuokrasopimukseen kuulumaton komponentti vai ei, sovelletaan koko omaisuuserään.

Vuokrasopimusten muutokset voivat johtaa olemassa olevien käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen oikaisuun. Vuokrasopimuksen muutoksesta tai irtisanomisesta syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

Konserni soveltaa kahta käytettävissä olevaa poikkeusta. Nämä liittyvät joko lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, joiden vuokrakausi on korkeintaan 12 kuukautta, tai vähäarvoisiin omaisuuseriin, jotka kirjataan kuluiksi muihin liiketoiminnan kuluihin.

 

Omaisuuserien arvonalentumiset

Liikearvo

Rahavirtaa tuottaviin yksiköihin kohdistuvan liikearvon tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan liikearvosta kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mahdollisen arvonalentumisen määrittämiseksi konsernin omaisuus jaetaan pienimpiin mahdollisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin, jotka ovat pääosin riippumattomia muista yksiköistä ja joiden rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Liikearvon käyttöarvo perustuu kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa oleviin arvioituihin tuleviin diskontattuihin nettorahavirtoihin. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisistä riskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin kuluihin. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Muut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Omaisuuserien tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä, jota verrataan omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu aiempi arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

 

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä tulevista rahavirroista. Hankitut aineettomat hyödykkeet koostuvat yleensä teknologiasta, asiakassuhteista ja tavaramerkeistä.

 

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Aineet ja tarvikkeet arvostetaan painotettua keskihintaa käyttäen. Valmiiden tuotteiden hankintamenoon sisältyy välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen yleiskustannuksista. Keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisältyvät välittömät työvoima- ja materiaalikustannukset sekä osuus valmistuksen ja hankinnan yleiskustannuksista, kun tuotteiden hallinta ei ole vielä siirtynyt asiakkaalle.

Epäkurantista ja liiallisesta varastosta johtuva vaihto-omaisuuden arvonalennuksen määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon tilinpäätöspäivänä. Arvio pohjautuu analyysiin vaihto-omaisuuden vanhentumisesta, kiertonopeudesta ja rakenteesta verrattuna ennakoituun tulevaan käyttöön.

 

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan ensimmäistä kertaa kirjattaessa seuraaviin arvostukseen liittyviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä muihin laajan tuloksen eriin käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu niiden rahavirtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin ja kirjataan arvopäivänä.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Konsernin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavia rahoitusvaroja ovat muun muassa korolliset sijoitukset, muut saamiset ja myyntisaamiset, jotka arvostetaan odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä arvonalentumistappioilla. Luottoriskin kohoamista arvioidaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien sijoitusten ja muiden saamisten osalta tilinpäätöspäivänä. Sovellettava menetelmä määritetään luottoriskin mahdollisen kohoamisen perusteella. Kun merkittävää luottoriskin kohoamista ei ole, luottotappioiden arvioitu määrä perustuu 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin.

Myyntisaamisten ja panokseen perustuvan menetelmän mukaisesti ajan kuluessa tuloutettujen saamisten osalta käytetään yksinkertaistettua mallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisten eliniän odotettuihin luottotappioihin. Panokseen perustuvan menetelmän mukaisesti ajan kuluessa tuloutetut saamiset katetaan yleensä asiakkailta saaduilla ennakkomaksuilla, joten eliniän odotettujen luottotappioiden mallia sovelletaan pääasiassa myyntisaamisiin. Esimerkkejä arvonalentumiseen johtavista tapahtumista ovat velallisen vakavat taloudelliset ongelmat ja velallisen todennäköinen konkurssi tai muu taloudellinen järjestely.

Konserni voi myydä myyntisaamisten jakamattomia osuuksia sekä jatkuvasti että kertaluonteisesti rahoitusyhtiöille. Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois konsernin taseesta, kun ostaja on suorittanut maksun myyntisaamisista ja kun kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Jos myyntisaamiseen liittyvä omistajuus, riski ja hallintaoikeus eivät ole siirtyneet, kirjataan tällaiset saamiset takaisin konsernin taseeseen kauden lopussa.

Korolliset sijoitukset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, ja niihin kuuluvat lainat ja saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin saamisiin, ellei kyse on eristä, joiden maturiteetti on lyhyempi kuin 12 kuukautta raportointipäivästä lukien. Tällaiset erät luokitellaan lyhytaikaisiin saamisiin.

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista rahavaroista. Muut lyhytaikaiset rahavarat ovat lyhytaikaisia likvidejä sijoituksia, joiden arvo vaihtelee vähäisessä määrin ja joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankintahetkestä. Käteisvarat ja vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. Muut käteissijoitukset arvostetaan pääsääntöisesti käypään arvoon lukuun ottamatta sijoituksia yritystodistuksiin, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernin cash pool -tileihin liittyvät luotot sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat johdannaiset, jotka eivät sisälly suojauslaskentaan, ja muut sijoitukset.

Muihin sijoituksiin luetaan Wärtsilän sijoitukset muihin yrityksiin (sekä noteeratut että noteeraamattomat osakkeet), ja ne luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon, joka perustuu niiden pörssikurssiin. Liiketoimintaan liittyvien osakeomistusten käyvän arvon muutoksista ja myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sekä arvonalentumistappiot sisältyvät liiketulokseen. Muiden osakkeiden käyvän arvon muutoksista ja myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sekä arvonalentumistappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ryhmään kuuluvat myös johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka eivät ole takaussopimuksia sekä muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, jotka ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei konsernilla ole aikomusta luopua sijoituksesta 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä.

Muut lyhytaikaiset käteissijoitukset arvostetaan käypään arvoon, lukuun ottamatta sijoituksia yritystodistuksiin, jotka kirjataan jaksotettuun hankintamenoon.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat sisältävät johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat kirjataan aluksi ja luokitellaan myöhemmin joko jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat sisältävät muun muassa osto- ja muut velat, lainat ja lainannostot.

Konsernin ottamat lainat sisältyvät jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Ne arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Lainan korot jaksotetaan tulosvaikutteisesti efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Wärtsilä-konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja.

Johdannaissopimukset

Johdannaiset arvostetaan aluksi taseessa käypään arvoon ja sittemmin kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon.

Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.

Myynteihin ja ostoihin liittyviä ulkomaan valuutan määräisiä rahavirtoja suojataan valuuttatermiineillä tai -optioilla. Tiettyihin valuuttatermiineihin sovelletaan suojauslaskentaa. Suojauksesta johtuvan voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti tilikauden aikana. Valuuttatermiinit arvostetaan raportointikauden päättymispäivän termiinikursseihin ja valuuttaoptiot raportointikauden päättymispäivän markkina-arvoihin.

Lisäksi Wärtsilä suojaa korkoriskin johdannaisilla.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset

Sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot, jotka johtuvat käypien arvojen muutoksista sellaisissa johdannaissopimuksissa, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, jonka aikana ne syntyvät.

Tähän ryhmään kuuluvat Wärtsilä-konsernin lainasalkun suojaamiseen käytetyt korkosuojaukset. Korkosuojausten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla niihin liittyvät tulevat rahavirrat tarkasteluhetkeen.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin arvostettavat johdannaiset

Suojauslaskennan ehdot täyttävien johdannaisten tehollinen osuus arvostetaan käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin.

Kun johdannaiseen sovelletaan suojauslaskentaa, konserni dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskinhallintatavoitteen ja siihen sovelletun strategian. Tämän prosessin kautta suojausinstrumentti kytketään siihen liittyviin varoihin ja velkoihin, ennakoituihin liiketapahtumiin tai sitoviin sopimuksiin. Konserni dokumentoi myös jatkuvan arvionsa suojauksen tehokkuudesta johdannaisen käyvän arvon sekä suojatun rahavirran tai tulevan tapahtuman muutosten välillä.

Tulevien rahavirtojen suojaukseen käytettyjen johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja ne esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa, mikäli suojaus on tehokas. Muiden laajan tuloksen erien kautta johdannaisiin liittyvään arvonmuutosrahastoon kertynyt voitto tai tappio esitetään samalla tilikaudella kuin suojattuihin velvoitteisiin tai ennusteisiin liittyvät tapahtumat, esimerkiksi myynnin tai ostojen oikaisuna. Suojauksesta johtuvan voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti tilikauden aikana. Korkoerosta johtuvat valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Käyvän arvon hierarkia

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit on luokiteltu seuraavan käyvän arvon hierarkian mukaisesti: instrumentit, joille on olemassa aktiivisilla markkinoilla julkisesti noteerattu hinta (taso 1), instrumentit, joille on olemassa muu havainnoitavissa oleva suora tai epäsuora hinta kuin noteerattu tason 1 mukainen hinta (taso 2) ja instrumentit, joille ei löydy havainnoitavissa olevaa markkinahintaa (taso 3). Näihin käypään arvoon arvostettaviin instrumentteihin kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvät noteeratut osakesijoitukset.

 

Sopimukseen perustuvat varat ja velat

Sopimukseen perustuvat varat ja velat sisältävät asiakkaisiin liittyvät varat ja velat.

Kun tavaroiden tai palveluiden hallinta siirretään asiakkaalle ennen kuin asiakas maksaa vastikkeen, saaminen kirjataan sopimukseen liittyviksi saamisiksi. Sopimussaamiset käsittävät oikeuden tulevaisuudessa saatavaan vastikkeeseen.

Kun asiakas maksaa vastikkeen etukäteen tai vastike erääntyy maksettavaksi ennen kuin sopimuksen mukainen suoritusvelvollisuus täytetään, etukäteen saatu määrä esitetään sopimusvelkana. Sopimusvelat kirjataan tuotoiksi, kun konserni suorittaa sopimuksen mukaisen suoritteen.

 

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus merkitään taseeseen silloin, kun konsernilla on jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Konsernin varaukset voivat liittyä mm. takuukustannuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin, projektien ennakoituihin tappioihin ja uudelleenjärjestelyihin. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.

Toimitettuihin tuotteisiin liittyvät arvioidut takuukustannukset käsitellään varauksena, jonka suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon aiemmin toteutuneista takuukustannuksista.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun uudelleenjärjestelysuunnitelma on hyväksytty ja toimeenpano aloitettu tai asianosaiselle henkilöstölle on kerrottu järjestelyn ehdoista. Suunnitelmassa tulee olla yksilöity, mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee, mikä on sen toteuttamisaikataulu ja -kustannukset.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

 

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden verotettavasta tuloksesta paikallisten säännösten mukaan lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Tuloveropositioiden arvioinnilla pyritään tunnistamaan tilanteet, joihin liittyy verosäännösten tulkintaan liittyvää epävarmuutta. Epävarmoihin veropositioihin liittyvät varaukset kirjataan, kun pidetään todennäköisenä, että veroviranomaiset eivät tule hyväksymään positioita. Kirjattu varaus perustuu arvioon veroviranomaisille maksettavien lopullisten verojen määrästä.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan pääsääntöisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen raportointikauden päättymispäivänä voimassaolevia verokantoja. Laskennalliset verovelat kirjataan taseeseen täysimääräisinä ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan nettona, kun lain mukaan voidaan kirjata lyhytaikaiset verosaamiset ja lyhytaikaiset verovelat nettona ja kun laskennalliset tuloverosaamiset ja -velat liittyvät saman veroviranomaisen määräämään tuloveroon tai saman verovelvollisyhtiön tai eri verovelvollisyhtiöiden tuloveroihin silloin, kun tarkoitus on käsitellä veroeriä nettona.

 

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamat osingot vähennetään voitonjakokelpoisesta omasta pääomasta yhtiökokouksen päätöksen jälkeen. Maksamattomat osingot esitetään velkana konsernitilinpäätöksessä.

 

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Vuonna 2020 konserni soveltaa seuraavia IASB:n julkaisemia muutettuja standardeja.

Muutokset standardiin IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on auttaa yhteisöjä määrittämään, onko hankintaa käsiteltävä liiketoiminnan yhdistämisenä vai omaisuuden hankintana. Muutokset selventävät liiketoiminnan määritelmiä, poistavat vaatimuksen arviolle, pystyvätkö markkinaosapuolet korvaamaan puuttuvia panoksia tai prosesseja, rajaavat liiketoiminnan ja tuotosten määritelmiä ja lisäävät ohjeistusta auttamaan yhtiöitä sen arvioimisessa, milloin hankinnan kohde on itsenäinen prosessi. Standardiin lisätään myös valinnainen käyvän arvon keskittymisen testi. Muutoksilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset standardeihin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla yhdenmukaistetaan ja selvennetään olennaisuuden määritelmää IFRS-standardeissa. Muutokset selventävät, että olennaisuus riippuu tiedon luonteesta tai laajuudesta tai molemmista. Muutoksilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset standardeihin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tuovat tiettyjä viitekorkouudistukseen liittyviä helpotuksia. Helpotukset koskevat suojauslaskentaa, ja niiden vaikutuksena viitekorkouudistuksen ei tulisi yleensä aiheuttaa suojauslaskennan lopettamista. Suojauksen tehoton osuus tulee jatkossakin kirjata tuloslaskelmaan. Muutoksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni ennakoi ottavansa käyttöön seuraavan uuden IASB:n määrittelemän standardin vuoden 2020 jälkeen.

IFRS 17 Vakuutussopimukset* (sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 17 koskee kaikentyyppisiä vakuutussopimuksia (ensivakuutukset ja jälleenvakuutus) riippumatta vakuutuksenantajan tyypistä sekä tiettyjä takuita ja rahoitusinstrumentteja, joissa on harkinnanvaraisia osallistumisominaisuuksia. Yleisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa vakuutussopimusten kirjanpitokäsittelyä. Konserni arvioi standardin vaikutuksia parhaillaan.

 * Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2019.

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?