Open navigation

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Wärtsilän tilinpäätöstiedote 2019

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 -standardin (Osavuosikatsaukset) mukaisesti noudattaen samoja laadintaperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin vuoden 2018 tilinpäätöksessä lukuun ottamatta alla mainittuja IFRS-standardimuutoksia. Kaikki luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä summasta.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista.

Segmentti-informaatio

Wärtsilän segmentti-informaatio koostuu 1.1.2019 alkaen kahdesta yhtiön pääasiallisten markkinoiden mukaan järjestetystä liiketoiminta-alueesta, Wärtsilä Marine -liiketoiminnasta ja Wärtsilä Energy -liiketoiminnasta. Nämä liiketoiminnat sisältävät sekä uuslaitemyynnin että palveluliiketoiminnan omilla markkinoillaan. Uusi organisaatiorakenne mahdollistaa nopeamman kasvun sekä Smart Marine ja Smart Energy -strategioiden nopeamman toteutuksen. Laitetoimitusten ja palveluiden yhdistäminen tuottaa asiakkaalle lisäarvoa vahvistamalla keskittymistämme täydellisiin elinkaariratkaisuihin, jotka on räätälöity yksilöllisiin tarpeisiin. Wärtsilä Marine Business ja Wärtsilä Energy Business ovat Wärtsilän toiminta- ja raportointisegmentit.

Wärtsilän ylin operatiivinen päätöksentekijä (CODM, Chief Operating Decision Maker) on yhtiön toimitusjohtaja, joka on samalla konsernijohtaja. Häntä tukee johtoryhmä ja joissain tapauksissa myös yhtiön hallitus.

Marine -liiketoiminnalla ja Energy -liiketoiminnalla on omat johtajansa sekä johtoryhmänsä. Liiketoiminta-alueet toimittavat erilliset taloustiedot CODM:lle päätöksenteon tueksi. Wärtsilän raportoima segmentti-informaatio perustuu näihin sisäisiin raportteihin. Segmentti-informaatio raportoidaan liiketuloksen tarkkuudella, koska sen alaisia eriä ei enää kohdisteta segmenteille.

Segmenttien välistä sisäistä myyntiä ei raportoida johdon raporteissa, vaan liikevaihto ja myynnin kustannukset kirjataan suoraan asiaankuuluvalle asiakkaalle ja projektille. Epäsuorat kustannukset ja hallintokulut kohdistetaan asiaankuuluvalle segmentille pääasiassa liikevaihdon ja henkilöstömäärän mukaan. Konsernin johdon näkemyksen mukaan nämä kohdistusperiaatteet heijastavat parhaiten kunkin segmentin todellisia kustannuksia. Kohdistusperiaatteet tarkistetaan säännöllisin väliajoin.

Wärtsilä Energy -liiketoiminta

Wärtsilä Energy-liiketoiminta johtaa muutosta kohti pelkästään uusiutuviin energianlähteisiin nojaavaa tulevaisuutta. Wärtsilä auttaa asiakkaittaan vapauttamaan energiamurrokseen kytkeytyvän lisäarvon optimoimalla heidän energiajärjestelmänsä ja takaamalla heidän laitteidensa ja laitostensa käytettävyyden pitkälle tulevaisuuteen. Wärtsilän tarjonta sisältää joustavat voimalaitokset, energian hallinta- ja varastointijärjestelmät sekä koko elinkaaren ajan hyötysuhdetta parantavat ja tietyn suorituskyvyn takaavat palvelut.

Wärtsilän kolme tärkeintä asiakassegmenttiä energiamarkkinoilla ovat sähköyhtiöt, itsenäiset sähköntuottajat ja teollisuusasiakkaat. Wärtsilän energiaratkaisujen sovelluksia ovat esimerkiksi peruskuormatuotanto, varakapasiteetti verkon luotettavuuden takaamiseksi, kulutushuippujen kattaminen ja kuormanmukainen tuotanto sekä tuuli- ja aurinkovoiman integrointi. Wärtsilä tarjoaa asiakkailleen syvällistä energiajärjestelmien asiantuntemusta, täysin integroidun laitteiston ja ohjelmistot sekä lisäarvoa tuottavat elinkaaripalvelut.

Wärtsilä Marine -liiketoiminta

Wärtsilän tavoitteena on johtaa alan muutosta kohti älykästä merenkulun ekosysteemiä. Merenkulkualan sekä öljy- ja kaasusektorin innovatiivisten tuotteiden, integroitujen ratkaisujen ja elinkaaripalveluiden johtavana tuottajana Wärtsilä Marine pyrkii tuottamaan asiakkailleen uudenlaista lisäarvoa liitettävyyden, digitalisaation ja älykkään teknologian avulla.

Wärtsilä tarjoaa meri-, prosessointi- ja alusratkaisuja tukenaan laaja palveluvalikoima, joka kattaa vara-osatoimitukset, asiakastoimintojen optimoinnin, suorituskykytakuiden tarjoamisen sekä kyberturvallisuuspalvelut ja -tuen.

Marine Power Solutions Processing Solutions Voyage Solutions
· Voimalähde · Veden- ja jätteenkäsittely · Automaatio, navigointi ja viestintä
· Voimansiirto · Merenkulun ja maalla · Simulaatio ja koulutusratkaisut
· Propulsio sijaitsevien sovellusten · Laivojen operointiratkaisut
· Pakokaasujen käsittely kaasuratkaisut · Laivaliikenteen ohjauksen ratkaisut
· Erikoistuotteet
· Viihdejärjestelmät

Wärtsilällä on merenkulkuasiakkaita kaikilla suurimmilla alussegmenteillä, kuten perinteiset kauppalaivat, kaasutankkerit, risteilyalukset ja matkustajalautat, laivastot ja erikoisalukset. Öljy- ja kaasuteollisuudessa Wärtsilä palvelee aktiivisesti offshore-laitoksia ja niihin liittyviä aluksia sekä maalla sijaitsevia kaasulaitoksia. Wärtsilän asiakaskunta koostuu laivanvarustamoista, telakoista ja laivojen liikennöitsijöistä.

Konsernitason tiedot

Segmenttitietojen lisäksi Wärtsilä raportoi molempien segmenttien yhteenlasketun palveluliikevaihdon ja tilauskertymän.

Wärtsilän maantieteelliset raportointialueet ovat edelleen Suomi, muu Eurooppa, Aasia, Amerikka ja muut maanosat. Liikevaihto ja pitkäaikainen omaisuus on maantieteellisissä tiedoissa jaettu asiakkaiden mukaan. Pitkäaikainen omaisuus koostuu liikearvosta, aineettomasta omaisuudesta, aineellisista hyödykkeistä, käyttöoikeusomaisuuseristä sekä sijoituksista osakkuus- ja yhteisyrityksiin.

IFRS-standardin muutokset

Konserni otti vuonna 2019 käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet ja muutetut standardit sekä uuden tulkinnan.

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai myöhemmin alkavilla tilikausilla) käsittelee vuokrasopimusten määritelmää, kirjaamista, arvostamista sekä esitettäviä liitetietoja. IFRS 16 korvaa standardin IAS 17 Vuokrasopimukset.

IFRS 16:n mukaan kaikki vuokrasopimukset esitetään vuokralleottajan taseessa. Standardi edellyttää yhtiöitä kirjaamaan käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokravelat taseeseen. Nämä arvostetaan tulevien vuokranmaksujen nykyarvoon. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdyt poistot kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan kirjataan myös vuokrasopimusvelasta aiheutuvat korkokulut. Vuokrasopimuksen määritelmän mukaan siihen sisältyy yksilöity omaisuuserä, joka on asiakkaan määräysvallassa määrätyn ajanjakson ajan. Taseeseen kirjaamiseen liittyvät helpotukset koskevat lyhytaikaisia enintään 12 kuukautta kestäviä sekä arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia. Vuokralleantajan kirjanpito pysyy standardissa IAS 17 esitetyn kaltaisena.

Wärtsilä-konsernin vuokrasopimukset koskevat lähinnä toimistotiloja sekä joitakin kone- ja laitevuokrasopimuksia. Sovellettavien tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti konserni kirjaa vuokrasopimukset taseeseen vuokravelkoina ja käyttöoikeusomaisuuseränä. Vuokranmaksut esitetään velkojen takaisinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina. Vuokranmaksut esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokriin liittyvät korot liiketoiminnan rahavirrassa. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.

Konserni sovelsi käyttöönotossa yksinkertaistettua menettelytapaa. Konserni käyttää kahta standardin sallimaa helpotusta, jotka koskevat lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joiden kesto on alle 12 kuukautta, sekä arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin. Konsernin laskelmien mukaan pääomitetun vuokravelan nettonykyarvo on 212 miljoonaa euroa:

MEUR
Leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien nimellisarvo 31.12.2018 284
Muuttuvat vuokrat -23
Jäännösarvo -3
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut -15
Vielä alkamattomat vuokrasopimukset, joihin Wärtsilä on sitoutunut -3
Vuokrasopimusvelan nimellisarvo 1.1.2019 240
Nykyarvo 212

Vuokravelan nimllisarvo arvostetaan vuokranmaksujen nykyarvoon. Vuokranmaksut eivät sisällä muuttuvia vuokria. Muuttuvat vuokrat, joita ei sisällytetä vuokravelan alkuperäiseen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Vuokrakausi on vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi jatko- tai irtisanomisoptio, jos vuokralleottaja tulee kohtuullisen todennäköisesti käyttämään jatko-option. Keinotekoisen lyhytaikaisten vuokrasopimusten ja toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokrakaudet määritellään johdon tekemien realististen arvioiden perusteella. Siirtymävaiheessa vuokranmaksut diskontattiin konsernin lisäluoton korolla. Lisäluoton korkoina käytettiin asiaankuuluvien pankkienvälisten korkojen ja konsernin lainasalkun keskimarginaalin summaa, ja ne ovat valuuttakohtaisia.

Konserni kirjasi siirtymähetkellä 213 miljoonan euron suuruisen käyttöoikeusomaisuuserän, 169 miljoonan euron pitkäaikaisen ja 43 miljoonan euron lyhytaikaisen vuokrasopimusvelan. Vuokrasopimuksista aiheutuvat vuokrakulut vähenivät vuonna 2019 noin 54 miljoonalla eurolla ja korkokulut kasvoivat noin 5 miljoonalla eurolla. Tilikauden 2019 kokonaispoistokulut kasvoivat tuloslaskelmassa 49 miljoonalla eurolla käyttöoikeusomaisuuserän poistojen johdosta. Vertailulukuja ei ole oikaistu.

Lyhennetty tase
MEUR 31.12.2018 IFRS 16
-oikaisu
1.1.2019
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 1 747 1 747
Aineelliset hyödykkeet 324 -2 321
Käyttöoikeusomaisuuserät 215 215
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 66 66
Muut sijoitukset 16 16
Laskennalliset verosaamiset 129 129
Muut saamiset 86 86
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 369 213 2 581
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 1 165 1 165
Muut saamiset 2 038 2 038
Rahavarat 487 487
Lyhytaikaiset varat yhteensä 3 690 -1 3 690
Varat yhteensä 6 059 212 6 271
Oma pääoma
Osakepääoma 336 336
Muu oma pääoma 2 082 2 082
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 2 418 2 418
Määräysvallattomien omistajien osuus 14 14
Oma pääoma yhteensä 2 432 2 432
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat 748 169 917
Laskennalliset verovelat 99 99
Muut velat 245 245
Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 092 169 1 261
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 74 43 117
Muut velat 2 461 2 461
Lyhytaikaiset velat yhteensä 2 535 43 2 578
Velat yhteensä 3 627 212 3 839
Oma pääoma ja velat yhteensä 6 059 212 6 271

IAS 28:n muutokset: Pitkäaikaiset osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät, että IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia sovelletaan pitkäaikaisiin osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä, joihin ei sovelleta pääomaosuusmenetelmää. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 19:n muutos: Järjestelyjen muutos, supistaminen tai velvoitteiden täyttäminen (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos selventää kirjanpitokäsittelyä, kun järjestelyjen muutos tai supistaminen tai velvoitteiden täyttäminen tapahtuu raportointikauden aikana. Muutoksessa määritellään, että kun järjestelyjen muutos tai supistaminen tai velvoitteiden täyttäminen tapahtuu vuotuisen raportointikauden aikana, yhtiön on käytettävä päivitettyjä oletuksia palvelukustannuksen ja nettokoron määrittämiseksi. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IFRS 9:ään: Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus - muutokset muuttavat IFRS 9:n olemassa olevia irtisanomisoikeuksiin liittyviä vaatimuksia, jotta kyseiset erät voidaan kirjata jaksotettuun hankintamenoon (tai liiketoimintamallista riippuen muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon) myös negatiivisen korvauksen maksamisen tilanteessa. Ilman muutosta nämä rahoitusvarat olisi arvostettava tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta koskee tuloverojen kirjanpitokäsittelyä, kun verokohtelu sisältää epävarmuutta, joka vaikuttaa IAS 12:n soveltamiseen. Pääasiallinen kysymys koskee sitä, hyväksyykö veroviranomainen konsernin valitseman verokohtelun. Tätä arvioitaessa oletus on, että veroviranomaisilla on käytettävissään kaikki olennaiset tiedot esitetyn verokohtelun arviointia varten. Tulkinnalla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2015-2017: Vuosittaiset parannukset sisältävät pieniä muutoksia neljään standardiin. Parannuksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen.

Vuonna 2020 konserni soveltaa seuraavia IASB:n julkaisemia muutettuja standardeja.

Muutokset standardiin IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on auttaa yhteisöjä määrittämään, onko hankintaa käsiteltävä liiketoiminnan yhdistämisenä vai omaisuuden hankintana. Muutokset selventävät liiketoiminnan määritelmiä, poistavat vaatimuksen arviolle, pystyvätkö markkinaosapuolet korvaamaan puuttuvia panoksia tai prosesseja, rajaavat liiketoiminnan ja tuotosten määritelmiä ja lisäävät ohjeistusta auttamaan yhtiöitä sen arvioimisessa, milloin hankinnan kohde on itsenäinen prosessi. Standardiin lisätään myös valinnainen käyvän arvon keskittymisen testi. Muutoksilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset standardeihin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla yhdenmukaistetaan ja selvennetään olennaisuuden määritelmää IFRS-standardeissa. Muutokset selventävät, että olennaisuus riippuu tiedon luonteesta tai laajuudesta tai molemmista. Muutoksilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset standardeihin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (sovellettava 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tuovat tiettyjä viitekorkouudistukseen liittyviä helpotuksia. Helpotukset koskevat suojauslaskentaa, ja niiden vaikutuksena viitekorkouudistuksen ei tulisi yleensä aiheuttaa suojauslaskennan lopettamista. Suojauksen tehoton osuus tulee jatkossakin kirjata tuloslaskelmaan. Muutoksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni ennakoi ottavansa käyttöön seuraavan uuden IASB:n määrittelemän standardin vuoden 2020 jälkeen.

IFRS 17 Vakuutussopimukset* (sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 17 koskee kaikentyyppisiä vakuutussopimuksia (ensivakuutukset ja jälleenvakuutus) riippumatta vakuutuksenantajan tyypistä sekä tiettyjä takuita ja rahoitusinstrumentteja, joissa on harkinnanvaraisia osallistumisominaisuuksia. Yleisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa vakuutussopimusten kirjanpitokäsittelyä. Konserni arvioi standardin vaikutuksia parhaillaan.

 * Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2019.

 

 

Tätä tilinpäätöstiedotetta ei ole tilintarkastettu.

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?

Muistiinpano

Lisää muistiinpano?